¹ Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.

² Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.

³ Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.

⁴ Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.

⁵ Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.

⁶ Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.

⁷ Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.

⁸ Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.

⁹ Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.

¹⁰ Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.

¹¹ Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.

¹² Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.

¹³ Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.

¹⁴ Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.

¹⁵ Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.

¹⁶ Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.

¹⁷ Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.

¹⁸ Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.

¹⁹ Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.

²⁰ Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.

²¹ Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.

²² Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.

²³ Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.

²⁴ Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.

²⁵ Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.

²⁶ Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.

²⁷ Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.

²⁸ Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.

²⁹ Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.

³⁰ Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.

³¹ Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.

³² Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;

³³ Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.

³⁴ Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.

³⁵ Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.

³⁶ Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.

³⁷ Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;

³⁸ Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.

³⁹ Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.

⁴⁰ Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.