¹ Tämän Herra, Herra näytti minulle: Katso, oli korillinen kesän hedelmiä.

² Hän sanoi: "Mitä sinä näet, Aamos?" Minä vastasin: "Korillisen kesän hedelmiä." Herra sanoi minulle: "Kansalleni Israelille on tullut loppu¹: en enää mene sen ohi.

1. Hepreassa sanat kesä ja loppu ovat lähellä toisiaan.

³ Sinä päivänä temppelin virret muuttuvat valitukseksi – tämä on Herran, Herran sana – ruumiita on paljon, kaikkialle heiteltyjä. Hiljaa!"

⁴ Kuulkaa tämä, te jotka sorratte vähäosaisia ja tuhoatte maan köyhiä,

⁵ sanoen: "Milloin päättyy uusikuu, että voimme myydä viljaa, ja milloin sapatti, jotta voimme avata jyväaitan, pienentää eefa-mitan ja suurentaa sekelin painon ja pettää väärällä vaa'alla,

⁶ ja jotta saamme ostaa vähäosaiset rahalla ja köyhät sandaaliparilla ja myydä akanoita jyvinä?"

⁷ Herra on vannonut Jaakobin kunnian kautta: Totisesti, en unohda yhtään heidän tekoaan.

⁸ Eikö tämän tähden maa järky ja sen jokainen asukas murehdi? Eikö se nouse kaikkineen kuin Niili, kohoa ja laske kuin Egyptin virta?

⁹ Sinä päivänä tapahtuu – tämä on Herran, Herran sana – että annan auringon laskea keskipäivällä ja maan pimetä keskellä kirkasta päivää.

¹⁰ Muutan juhlanne murheeksi ja kaikki laulunne kuolinvirsiksi. Puetan kaikkien lanteille säkkipuvun ja ajatan paljaaksi jokaisen pään. Saatan teidät suremaan, kuin ainoaa poikaa surraan, ja se päättyy kuin katkera päivä.

¹¹ Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.

¹² He hoippuvat merestä mereen, pohjoisesta itään. He etsivät Herran sanaa, mutta eivät löydä.

¹³ Sinä päivänä nääntyvät janoon kauniit neitsyet ja nuorukaiset,

¹⁴ ne, jotka vannovat Samarian syntivelan nimeen, ja sanovat: "Niin totta kuin jumalasi, Daab, elää, ja niin totta kuin Beerseban tie on elämä!" – He kaatuvat eivätkä enää nouse.