¹ Niin Noomi, hänen anoppinsa, sanoi hänelle: "Tyttäreni, minäpä hankin sinulle turvapaikan, että sinun kävisi hyvin.

² Onhan Booas, jonka palvelijattarien kanssa olit, sukulaisemme. Katso, hän viskaa tänä yönä ohria puimatantereella.

³ Niin peseydy nyt, voitele itsesi, pukeudu ja mene puimatantereelle. Mutta älä näyttäydy hänelle, ennen kuin hän on syönyt ja juonut.

⁴ Kun hän panee maata, niin, katso, mihin paikkaan hän panee maata, ja mene ja nosta peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pane siihen maata. Hän sanoo sitten sinulle, mitä sinun on tehtävä."

⁵ Ruut vastasi hänelle: "Teen kaiken, mitä sanot."

⁶ Hän meni alas puimatantereelle ja teki aivan niin, kuin hänen anoppinsa oli häntä käskenyt.

⁷ Kun Booas oli syönyt ja juonut, tuli hänen sydämensä iloiseksi, ja hän meni maata viljakasan viereen. Ruut tuli hiljaa ja nosti peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pani siihen maata.

⁸ Puoliyön aikaan mies säikähti ja kumartui eteenpäin. Niin, katso, nainen makasi hänen jalkopäässään.

⁹ Hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen Ruut, palvelijattaresi. Levitä helmasi palvelijattaresi yli, sillä sinä olet sukulunastajani."

¹⁰ Hän sanoi: "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni! Sinä olet osoittanut sukurakkauttasi nyt viimeksi vielä kauniimmin kuin aikaisemmin, kun et ole kulkenut nuorten miesten jäljessä, et köyhien etkä rikkaitten.

¹¹ Nyt, tyttäreni, älä pelkää. Kaiken, mitä sanot, teen sinulle. Sillä kansani portissa jokainen tietää sinut kunnialliseksi naiseksi.

¹² Totta on, että olen sukulunastajasi, mutta on vielä toinen sukulunastaja, joka on läheisempi kuin minä.

¹³ Jää tähän yöksi. Jos hän huomenna lunastaa sinut, niin hyvä, lunastakoon. Mutta jollei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää. Lepää siinä aamuun asti."

¹⁴ Niin hän lepäsi hänen jalkopäässään aamuun asti, mutta nousi, ennen kuin kukaan vielä voi tuntea toisensa. Booas ajatteli: "Älköön tulko tietoon, että tuo nainen on tullut tänne puimatantereelle."

¹⁵ Hän sanoi: "Anna tänne viitta, joka on ylläsi, ja pidä siitä kiinni." Niin Ruut piti siitä kiinni. Silloin hän mittasi siihen kuusi mittaa ohria ja pani ne hänen selkäänsä. Sitten Ruut meni kaupunkiin.

¹⁶ Ruut tuli anoppinsa luo, joka sanoi: "Kuinka kävi, tyttäreni?" Niin hän kertoi hänelle kaikki, mitä mies oli hänelle tehnyt.

¹⁷ Hän sanoi: "Nämä kuusi mittaa ohria hän antoi minulle, sanoen: 'Et saa mennä tyhjin käsin anoppisi luo.'"

¹⁸ Silloin Noomi sanoi: "Pysy alallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, kuinka asia päättyy; sillä mies ei suo itselleen lepoa, ennen kuin hän tänä päivänä saattaa asian päätökseen."