¹ Kokoontukaa, tulkaa yhteen, te häpeämätön kansa,

² ennen kuin määräys on toteutettu – päivä kiitää pois kuin akana – ennen kuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku, ennen kuin teidän päällenne tulee Herran vihan päivä.

³ Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka noudatatte hänen oikeuttaan. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä. Ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.

⁴ Sillä Gassa on oleva hylätty ja Askelon autio, Asdod ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron hävitetään.

⁵ Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa! Herran sana on sinua vastaan, Kanaan, filistealaisten maa. Minä hävitän sinut, niin ettei sinussa ole asukkaita.

⁶ Meren rannikko on oleva laitumina, joilla on paimenten majoja ja lammastarhoja.

⁷ Rannikko on oleva Juudan heimon jäännöksen hallussa. Siellä he laiduntavat. Askelonin taloihin he asettuvat makaamaan illoin. Sillä Herra, heidän Jumalansa, on pitävä heistä huolen ja kääntävä heidän kohtalonsa.

Mooabin, Kuusin ja Assurin tuho

⁸ Olen kuullut Mooabin ivat ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häpäisseet kansaani ja ylvästelleet sen aluetta vastaan.

⁹ Sen tähden, niin totta kuin minä elän, – tämä on Herran Sebaotin, Israelin Jumalan, sana – Mooab on tuleva Sodoman kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaisiksi, nokkosmaaksi, suolakuopaksi, autioksi iankaikkisesti. Kansani jäännös ryöstää heitä, ja kansakuntani jäljelle jääneet ottavat heidät perintöosakseen.

¹⁰ Tämä tulee heille heidän ylpeytensä tähden, sillä he ovat herjanneet ja ylvästelleet Herran Sebaotin kansaa vastaan.

¹¹ Pelottava on Herra heille oleva, sillä hän tekee voimattomiksi kaikki maan jumalat; ja kaikki pakanoiden saaret kukin paikallaan tulevat häntä kumartaen rukoilemaan.

¹² Teidätkin, kuusilaiset, on miekkani kaatava!

¹³ Hän on ojentava kätensä pohjoista kohden, hukuttava Assurin ja tekevä Niiniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa.

¹⁴ Sen keskellä makaa laumoja, kaikkia kansojen petoeläimiä. Pöllö ja siili yöpyvät sen patsaiden seassa. Kuule, kuinka ne laulavat ikkuna-aukossa! Kynnyksellä on tyhjyys. Setrilaudoituksen hän on paljastanut.

¹⁵ Tämä oli se riemuitseva kaupunki, joka asui turvallisena ja sanoi sydämessään: "Minä, eikä ketään muuta!" Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohi, viheltää ja heiluttaa kättään.