¹ Daavid kokosi jälleen kaikki valiomiehet Israelista, kolmekymmentä tuhatta miestä.

² Daavid ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, nousi ja lähti Juudan Baalasta, tuomaan sieltä Jumalan arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimiinsä, hän, jonka istuinta kerubit kannattavat.

³ He panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivät sen pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, ja Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat uusia vaunuja.

⁴ He veivät Jumalan arkin pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, kulkien Jumalan arkin mukana, ja Ahjo kulki arkin edellä.

Daavid osoittaa kiitollisuuttaan karkeloimalla

⁵ Daavid sekä koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikilla sypressipuisilla soittimilla, lyyroilla, harpuilla, tamburiineilla, helistimillä ja symbaaleilla.

⁶ Kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, Ussa ojensi kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat.

⁷ Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hänet siinä hänen hairahduksensa tähden, niin että hän kuoli siihen Jumalan arkin ääreen.

⁸ Mutta Daavid pahastui siitä, että Herra niin oli murtanut Ussan. Siitä paikka sai nimekseen Peres-Ussa¹ aina tähän päivään asti.

1. S.o. Ussan murtaminen.

⁹ Daavid pelästyi sinä päivänä Herraa, niin että hän sanoi: "Kuinka Herran arkki voi tulla luokseni?"

¹⁰ Daavid ei tahtonut siirtää Herran arkkia luokseen Daavidin kaupunkiin, vaan Daavid toimitti sen syrjään gatilaisen Oobed-Edomin taloon.

¹¹ Herran arkki jäi kolmeksi kuukaudeksi gatilaisen Oobed-Edomin taloon. Herra siunasi Oobed-Edomia ja koko hänen taloaan.

¹² Kun kuningas Daavidille kerrottiin, että Herra oli Jumalan arkin tähden siunannut Oobed-Edomin taloa ja kaikkea, mitä hänellä oli, Daavid meni ja toi riemuiten Jumalan arkin Oobed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin.

¹³ Kun Herran arkin kantajat olivat astuneet kuusi askelta, hän uhrasi härän ja juottovasikan.

¹⁴ Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä, ja Daavid oli puettu pellavakasukkaan.

¹⁵ Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemun raikuessa ja torvien raikuessa.

¹⁶ Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, katseli Miikal, Saulin tytär, ikkunasta. Nähdessään kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivän Herran edessä hän halveksi häntä sydämessään.

¹⁷ Kun he olivat tuoneet Herran arkin ja asettaneet sen paikalleen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, Daavid uhrasi polttouhreja ja rauhanuhreja Herran edessä.

¹⁸ Kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja rauhanuhrit, hän siunasi kansan Herran Sebaotin nimeen.

¹⁹ Hän jakoi koko kansalle, koko Israelin joukolle, sekä miehille että naisille, kullekin leipäkakun, palan lihaa ja rypälekakun. Sitten kaikki kansa lähti, kukin kotiinsa.

Miikal paheksuu Daavidin käytöstä

²⁰ Kun Daavid palasi takaisin tervehtimään perhettään, Miikal, Saulin tytär, meni ulos Daavidia vastaan ja sanoi: "Kuinka arvokkaana onkaan Israelin kuningas nyt esiintynyt, kun on tänä päivänä paljastanut itsensä palvelijainsa palvelijattarien silmien edessä, niin kuin kevytmielinen ihminen paljastaa itsensä!"

²¹ Daavid sanoi Miikalille: "Herran edessä, joka on valinnut minut, ohi isäsi ja koko hänen sukunsa, ja asettanut minut Herran kansan, Israelin, ruhtinaaksi – Herran edessä minä karkeloin.

²² Tähänkin minä pidän itseni liian vähäisenä ja olen omissa silmissäni halpa. Mutta ne palvelijattaret, joista puhuit, tulevat minua kunnioittamaan."

²³ Miikal, Saulin tytär, ei saanut lasta kuolinpäiväänsä asti.