¹ Manassen sukukunta sai sekin arpaosansa, sillä hän oli Joosefin esikoinen. Maakir, Manassen esikoinen, Gileadin isä, sai Gileadin ja Baasanin, sillä hän oli sotilas.

² Muutkin manasselaiset saivat osuutensa, suvuittain: abieserilaiset, heelekiläiset, asrielilaiset, sekemiläiset, heeferiläiset ja semidalaiset. Nämä ovat Manassen, Joosefin pojan, miespuoliset jälkeläiset, suvuittain.

³ Mutta Selofhadilla, Heeferin pojalla, joka oli Gileadin poika, joka Maakirin poika, joka Manassen poika, ei ollut poikia, vaan ainoastaan tyttäriä. Nämä olivat hänen tyttäriensä nimet: Mahla, Nooga, Hogla, Milka ja Tirsa.

⁴ Nämä astuivat pappi Eleasarin ja Joosuan, Nuunin pojan, ja päämiesten eteen ja sanoivat: "Herra käski Mooseksen antaa meille perintöosan veljiemme keskuudessa." Silloin Joosua antoi heille Herran käskyn mukaisesti perintöosan heidän isänsä veljien keskuudesta.

⁵ Niin lankesi Manasselle kymmenen osaa lukuun ottamatta Gileadin maata ja Baasania tuolla puolella Jordanin,

⁶ koska Manassen tyttäret saivat perintöosan hänen poikiensa keskuudessa, mutta Gileadin maa joutui Manassen muille jälkeläisille.

⁷ Manassen raja kulkee Asserista Mikmetatiin, joka on Sikemin itäpuolella. Sitten raja menee oikealle Een-Tappuahin asukkaiden tienoille.

⁸ Tappuahin maa joutui Manasselle, mutta Tappuah, Manassen rajalla, efraimilaisille.

⁹ Sitten raja laskeutuu Kaana-puroon, puron eteläpuolelle. Mutta siellä, Manassen kaupunkien keskellä, olevat kaupungit joutuivat Efraimille. Sitten Manassen raja kulkee puron pohjoispuolelle ja päättyy mereen.

¹⁰ Eteläpuolella oleva maa joutui Efraimille, mutta pohjoispuolella oleva maa joutui Manasselle, ja sen rajana on meri. Pohjoisessa taas sen raja koskettaa Asseria ja idässä Isaskaria.

¹¹ Isaskarista ja Asserista joutui Manasselle Beet-Sean ja sen tytärkaupungit, Jibleam ja sen tytärkaupungit, Een-Doorin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Taanakin asukkaat ja sen tytärkaupungit, Megiddon asukkaat ja sen tytärkaupungit, kolme kukkulaa.

¹² Mutta manasselaiset eivät kyenneet ottamaan haltuunsa näitä kaupunkeja, vaan kanaanilaisten onnistui jäädä asumaan siihen maahan.

¹³ Kun israelilaiset voimistuivat, he saattoivat kanaanilaiset työveron alaisiksi, mutta eivät karkottaneet heitä.

¹⁴ Joosefilaiset puhuivat Joosualle sanoen: "Miksi olet antanut minulle perintöosaksi vain yhden arvan ja yhden osan, vaikka minä olen lukuisa kansa, kun Herra on siunannut minua aina tähän asti?"

¹⁵ Joosua sanoi heille: "Jos sinä olet niin lukuisa kansa, niin mene metsäseudulle ja raivaa itsellesi maata sieltä perissiläisten ja refalaisten maasta, koska Efraimin vuoristo on sinulle liian ahdas."

¹⁶ Mutta joosefilaiset vastasivat: "Ei vuoristo riitä meille. Kaikilla kanaanilaisilla, jotka asuvat tasangoilla, on raudoitettuja sotavaunuja, sekä niillä, jotka asuvat Beet-Seanissa ja sen tytärkaupungeissa, että niillä, jotka asuvat Jisreelin tasangolla."

¹⁷ Silloin Joosua puhui Joosefin heimolle, Efraimille ja Manasselle, sanoen: "Sinä olet lukuisa kansa ja sinun voimasi on suuri. Sinua ei ole jätettävä yhdelle ainoalle arpaosalle,

¹⁸ vaan vuoristo on tuleva omaksesi. Koska se on metsäseutua, sinun on se raivattava, ja sen laitapuoletkin tulevat omiksesi. Sillä sinun on karkotettava kanaanilaiset, vaikka heillä on raudoitettuja sotavaunuja ja vaikka he ovat voimakkaita."