¹ Herra puhui Moosekselle sanoen:

² "Pyhitä minulle jokainen esikoinen, jokainen, joka israelilaisten keskuudessa, sekä ihmisistä että karjasta, avaa äidinkohdun. Se on minun."

³ Mooses sanoi kansalle: "Muistakaa tämä päivä, jona te lähditte Egyptistä, orjuuden pesästä, sillä Herra vei teidät sieltä pois väkevällä kädellä. Sen tähden älköön silloin mitään hapanta syötäkö.

⁴ Tänä päivänä aabib-kuussa te lähditte.

⁵ Kun Herra vie sinut kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, jonka hän isillesi vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle, siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, niin vietä tämä jumalanpalvelus tässä kuussa.

⁶ Syö seitsemänä päivänä happamatonta leipää, ja seitsemäntenä päivänä olkoon Herran juhla.

⁷ Happamatonta leipää syötäköön näinä seitsemänä päivänä. Älköön mitään hapanta olko, älköön olko hapanta taikinaa koko maassasi.

⁸ Kerro pojallesi sinä päivänä ja sano: 'Näin tehdään sen johdosta, mitä Herra minulle teki, kun lähdin Egyptistä.'

⁹ Se olkoon merkkinä kädessäsi ja muistutuksena otsallasi, että Herran laki olisi suussasi, sillä Herra vei sinut väkevällä kädellä pois Egyptistä.

¹⁰ Sen tähden noudata tätä säädöstä määräaikana vuodesta vuoteen.

¹¹ Kun Herra on vienyt sinut kanaanilaisten maahan, kuten hän on sinulle ja isillesi vannonut, sitten kun hän on sen sinulle antanut,

¹² luovuta Herralle kaikki, mikä avaa äidinkohdun. Kaikki urospuoliset esikoiset karjastasi olkoot Herran.

¹³ Mutta jokainen aasin esikoinen lunasta lampaalla. Mutta jos et sitä lunasta, niin taita siltä niska. Lunasta jokainen ihmisen esikoinen poikiesi joukosta.

¹⁴ Kun poikasi vastaisuudessa kysyy sinulta ja sanoo: 'Mitä tämä merkitsee?' vastaa hänelle: 'Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä, orjuuden pesästä.

¹⁵ Sillä kun farao paatui ja kieltäytyi päästämästä meitä, Herra surmasi kaikki esikoiset Egyptin maassa, ihmisten esikoisista karjan esikoisiin asti. Sen tähden minä uhraan Herralle jokaisen urospuolen, joka avaa äidinkohdun, ja lunastan jokaisen esikoisen pojistani.'

¹⁶ Se olkoon merkkinä kädessäsi ja muistolauseena otsallasi. Sillä Herra vei meidät väkevällä kädellä pois Egyptistä."

Vaellusreitti, Joosefin luut

¹⁷ Mutta kun farao oli päästänyt kansan, Jumala ei johdattanut heitä sitä tietä, joka kulki filistealaisten maan kautta, vaikka se oli suorin. Jumalalla näet oli huoli siitä, että kansa katuu nähdessään sodan syttyvän ja palaa Egyptiin.

¹⁸ Sen sijaan Jumala antoi kansan poiketa erämaahan vievälle tielle Kaislamerta kohti. Taisteluvalmiina israelilaiset lähtivät Egyptin maasta.

¹⁹ Mooses otti mukaansa Joosefin luut, sillä tämä oli vannottanut israelilaisia ja sanonut: "Kun Jumala pitää huolen teistä, viekää silloin luuni täältä mukananne."

²⁰ He lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät erämaan reunaan Eetamiin.

Pilvenpatsas ja tulenpatsas

²¹ Herra kulki heidän edellään päivällä pilvenpatsaassa johdattaakseen heitä tietä myöten ja yöllä tulenpatsaassa valaistakseen heidän kulkunsa, niin että he voivat vaeltaa sekä päivällä että yöllä.

²² Pilvenpatsas ei poistunut päivällä eikä tulenpatsas yöllä kansan edestä.