¹ Herra puhui Moosekselle sanoen:

² "Sano israelilaisille, että he kääntyvät takaisin ja leiriytyvät Pii-Hahirotin kohdalle Migdolin ja meren välille. Leiriytykää vastapäätä Baal-Sefonia meren rannalle.

³ Farao sanoo sydämessään, että israelilaiset ovat eksyneet maassa ja että erämaa on saartanut heidät.

⁴ Paadutan faraon sydämen, niin että hän ajaa heitä takaa. Mutta näytän kunniani faraossa ja koko hänen sotajoukossaan. Egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra." He tekivät niin.

⁵ Kun Egyptin kuninkaalle ilmoitettiin, että kansa oli paennut, faraon ja hänen palvelijoidensa mieli muuttui kansaa kohtaan. He sanoivat: "Mitä teimmekään, kun päästimme Israelin meitä palvelemasta!"

Farao ajaa kansaa takaa

⁶ Hän valjastutti hevoset sotavaunujensa eteen ja otti sotaväkensä mukaansa.

⁷ Hän otti kuusisataa valiosotavaunua sekä kaikki muut Egyptin sotavaunut sekä valiomiehistöt niihin kaikkiin.

⁸ Sillä Herra paadutti faraon, Egyptin kuninkaan, sydämen, niin että hän lähti ajamaan takaa israelilaisia, vaikka israelilaiset olivat lähteneet matkaan voimallisen käden suojassa.

⁹ Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, sotavaunut ja ratsumiehet ja koko hänen sotajoukkonsa, ajoivat heitä takaa ja saavuttivat heidät leiriytyneinä meren rannalla, Pii-Hahirotin kohdalla, vastapäätä Baal-Sefonia.

¹⁰ Kun farao oli lähellä, israelilaiset nostivat silmänsä ja näkivät, että egyptiläiset olivat tulossa heidän perässään. Silloin israelilaiset pelästyivät suuresti ja huusivat Herraa.

¹¹ He sanoivat Moosekselle: "Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan? Mitä teitkään meille, kun johdatit meidät pois Egyptistä!

¹² Emmekö sanoneet tätä sinulle Egyptissä? Sanoimmehan: Anna meidän olla rauhassa, että palvelisimme egyptiläisiä. Sillä parempi olisi ollut palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaahan."

¹³ Mooses vastasi kansalle: "Älkää pelätkö. Pysykää paikoillanne, niin näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille, sillä sellaista, minkä näette egyptiläisille tapahtuvan tänä päivänä, ette tule enää koskaan näkemään.

¹⁴ Herra sotii teidän puolestanne, mutta te olkaa hiljaa."

¹⁵ Herra sanoi Moosekselle: "Miksi huudat minulle? Sano israelilaisille, että he lähtevät liikkeelle.

¹⁶ Mutta nosta sinä sauvasi ja ojenna kätesi meren yli ja halkaise se, niin että israelilaiset voivat käydä meren poikki kuivaa maata.

¹⁷ Katso, minä paadutan egyptiläisten sydämet, niin että he tulevat heidän perässään. Näytän kunniani faraossa ja koko hänen sotajoukossaan, hänen sotavaunuissaan ja ratsumiehissään.

¹⁸ Egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun näytän kunniani faraossa, hänen sotavaunuissaan ja ratsumiehissään."

¹⁹ Jumalan Enkeli¹, joka oli kulkenut Israelin joukon edellä, siirtyi kulkemaan heidän takanaan, ja pilvenpatsas siirtyi heidän edeltään ja asettui heidän taakseen.

1. Luomaton enkeli, Angelus increatus, Jumalan Poika.

²⁰ Se tuli egyptiläisten joukon ja Israelin joukon väliin. Pilvi oli pimeä heille, mutta valaisi yön Israelille. Näin koko yönä toinen joukko ei voinut lähestyä toista.

²¹ Sitten Mooses ojensi kätensä meren yli. Herra saattoi vahvalla itätuulella, joka puhalsi koko yön, meren väistymään ja muutti meren kuivaksi maaksi, ja vesi jakautui kahtia.

²² Israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata, ja vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella.

²³ Egyptiläiset, kaikki faraon hevoset, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä, ajoivat heitä takaa ja tulivat heidän perässään keskelle merta.

²⁴ Kun aamuvartio tuli, Herra katsoi egyptiläisten joukkoon tulenpatsaasta ja pilvestä ja saattoi hämminkiin egyptiläisten joukon.

Egyptiläisten ja faraon tuho

²⁵ Hän antoi heidän vaunujensa pyörien irtautua, niin että heille kävi vaikeaksi päästä eteenpäin. Niin egyptiläiset sanoivat: "Paetkaamme Israelia, sillä Herra sotii heidän puolestaan egyptiläisiä vastaan."

²⁶ Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi meren yli, että vedet palautuisivat ja peittäisivät egyptiläiset, heidän sotavaununsa ja ratsumiehensä."

²⁷ Mooses ojensi kätensä meren yli, ja aamun koittaessa meri palasi paikalleen egyptiläisten paetessa sitä vastaan. Herra syöksi egyptiläiset keskelle merta.

²⁸ Vedet palasivat ja peittivät sotavaunut ja ratsumiehet, koko faraon sotajoukon, joka oli seurannut heitä mereen. Yksikään heistä ei pelastunut.

²⁹ Mutta israelilaiset olivat kulkeneet kuivaa maata meren poikki. Vesi oli heillä muurina sekä oikealla että vasemmalla puolella.

³⁰ Herra pelasti Israelin sinä päivänä egyptiläisten käsistä, ja Israel näki egyptiläiset kuolleina meren rannalla.

³¹ Israel näki sen suuren teon, jonka Herra teki tuhotessaan egyptiläiset. Kansa pelkäsi Herraa ja uskoi Herraan ja uskoi hänen palvelijaansa Moosesta.