¹ Joosef vietiin Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen mies, joka oli faraon varainhoitaja ja henkivartioston päämies, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet.

² Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi. Hän oli isäntänsä, egyptiläisen, talossa.

³ Hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään.

⁴ Niin Joosef saavutti hänen suosionsa ja sai palvella häntä. Hän asetti hänet talonsa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa kaikki, mitä hänellä oli.

⁵ Siitä ajasta lähtien, kun hän oli uskonut hänen hoitoonsa talonsa ja kaiken, mitä hänellä oli, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden. Herran siunaus oli kaikessa, mitä hänellä oli kotona ja kedolla.

⁶ Hän jätti Joosefin haltuun kaiken, mitä hänellä oli, eikä hän itse välittänyt mistään, paitsi ruoasta, jota söi.

⁷ Joosefilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot. Sitten tapahtui jonkin ajan kuluttua, että hänen isäntänsä puoliso iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa kanssani."

⁸ Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä puolisolle: "Katso, isäntäni ei itse välitä mistään, mitä talossa on, vaan on uskonut minun haltuuni kaiken, mitä hänellä on.

⁹ Hänellä ei ole tässä talossa enempää valtaa kuin minulla, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään, paitsi sinut, koska olet hänen puolisonsa. Kuinka siis tekisin niin suuren vääryyden ja rikkoisin Jumalaa vastaan!"

¹⁰ Vaikka vaimo joka päivä puhui sellaista Joosefille, tämä ei suostunut makaamaan hänen vieressään eikä olemaan hänen kanssaan.

¹¹ Mutta eräänä päivänä, kun Joosef tuli taloon toimittamaan askareitaan eikä ketään talonväestä ollut sisällä saapuvilla,

¹² hän tarttui Joosefin viittaan ja sanoi: "Makaa kanssani." Mutta tämä jätti viittansa hänen käsiinsä, pakeni ja riensi ulos.

¹³ Kun hän nyt huomasi, että Joosef oli jättänyt viittansa hänen käsiinsä ja paennut ulos,

¹⁴ hän huusi talonväkeään ja sanoi heille näin: "Katsokaa, hän on tuonut meille heprealaisen miehen pitämään meitä pilkkanaan. Tämä tuli luokseni maatakseen kanssani, mutta minä huusin kovalla äänellä.

¹⁵ Kun hän kuuli minun kirkaisevan ja huutavan, hän jätti viittansa viereeni, pakeni ja riensi ulos."

¹⁶ Hän pani viitan viereensä siihen asti, kunnes Joosefin isäntä tuli kotiin.

¹⁷ Hän puhui hänelle samalla tavalla, sanoen: "Tuo heprealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli luokseni pitämään minua pilkkanaan.

¹⁸ Mutta kun kirkaisin ja huusin, hän jätti viittansa viereeni ja pakeni ulos."

¹⁹ Kun hänen isäntänsä kuuli puolisonsa kertovan ja sanovan: "Näin orjasi on tehnyt minulle", syttyi hänen vihansa.

Joosef joutuu syyttä vankilaan

²⁰ Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vankeja säilytettiin. Hän jäi siihen vankilaan.

²¹ Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja oli hänelle suosiollinen ja päästi hänet vankilan päällikön armoihin.

²² Vankilan päällikkö uskoi kaikki vangit, jotka vankilassa olivat, Joosefin haltuun. Kaikki, mitä siellä toimitettiin, tehtiin hänen toimestaan.

²³ Vankilan päällikkö ei valvonut ollenkaan Joosefille uskottua, sillä Herra oli Joosefin kanssa. Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.