¹ Aabraham oli tullut iältään vanhaksi, ja Herra oli siunannut Aabrahamia kaikessa.

² Aabraham sanoi palvelijalleen, talonsa vanhimmalle, joka hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli: "Pane kätesi kupeeni alle.

³ Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun,

⁴ vaan että menet minun omaan maahani ja sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille."

⁵ Palvelija sanoi hänelle: "Entä jos nainen ei tahdo seurata minua tähän maahan, onko minun silloin vietävä poikasi takaisin siihen maahan, josta olet lähtenyt?"

⁶ Aabraham vastasi hänelle: "Varo, ettet vie poikaani takaisin sinne.

⁷ Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja synnyinmaastani, hän, joka puhui minulle ja vannoi minulle sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi annan tämän maan', hän lähettää enkelinsä edelläsi, niin että saat sieltä vaimon pojalleni.

⁸ Mutta jos nainen ei tahdo seurata sinua, olet tästä valasta vapaa. Älä vain vie poikaani sinne takaisin."

⁹ Palvelija pani kätensä herransa Aabrahamin kupeen alle ja lupasi sen hänelle valalla vannoen.

¹⁰ Palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikenlaisia kalleuksia herransa tavaroista, nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin kaupunkiin.

¹¹ Hän antoi kamelien asettua kaupungin ulkopuolelle vesikaivon luo lepäämään illan suussa, jolloin naiset tulivat vettä ammentamaan.

¹² Hän sanoi: "Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestystä ja tee laupeus herralleni Aabrahamille.

¹³ Katso, minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat ammentamaan vettä.

¹⁴ Tapahtukoon, että tyttö, jolle sanon: 'Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni', ja joka vastaa: 'Juo, juotan kamelisikin', on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille, ja siitä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni."

¹⁵ Tuskin hän oli lakannut puhumasta, kun siihen tuli Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär, ja hänellä oli vesiastia olallaan.

¹⁶ Tyttö oli näöltään hyvin ihana, neitsyt, johon ei mies ollut koskenut. Hän astui alas lähteelle, täytti astiansa ja tuli ylös.

¹⁷ Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: "Anna minun juoda vähän vettä astiastasi."

¹⁸ Hän vastasi: "Juo, herrani." Hän laski nopeasti astiansa alas kädelleen ja antoi hänen juoda.

¹⁹ Annettuaan hänen juoda hän sanoi: "Minä ammennan vettä myös kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen."

²⁰ Hän tyhjensi nopeasti astiansa juottokaukaloon ja riensi uudestaan kaivolle ammentamaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.

²¹ Mies katseli häntä ääneti saadakseen tietää, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua vai ei.

²² Kun kamelit olivat juoneet, mies otti esiin kultaisen nenärenkaan, joka painoi puoli sekeliä, ja pani hänen käsiinsä kaksi rannerengasta, jotka painoivat kymmenen kultasekeliä.

²³ Hän kysyi: "Kenen tytär olet? Sano minulle. Onko isäsi talossa tilaa yöpyäksemme siinä?"

²⁴ Hän vastasi hänelle: "Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär."

²⁵ Hän sanoi hänelle vielä: "Meillä on runsaasti olkia ja rehua. Meillä on myös paikka yöpyä."

²⁶ Silloin mies kumartui maahan ja rukoili Herraa

²⁷ ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, joka ei ole ottanut pois armoaan ja totuuttaan minun herraltani. Herra on johdattanut minut tätä tietä herrani veljen kotiin."

²⁸ Tyttö riensi ilmoittamaan äitinsä perheelle, mitä oli tapahtunut.

²⁹ Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban. Laaban riensi ulos miehen luo lähteelle.

³⁰ Sillä kun hän näki nenärenkaan ja rannerenkaat sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan kertovan ja sanovan: "Näin mies puhui minulle", hän meni miehen luo – ja katso, hän seisoi vielä kamelien luona lähteellä.

³¹ Hän sanoi hänelle: "Tule sisään, sinä Herran siunattu. Minkä tähden seisot ulkona? Minä olen valmistanut tilaa talossa ja sijaa kameleille."

³² Mies tuli taloon, ja Laaban riisui kamelit ja antoi kameleille olkia ja rehua sekä hänelle ja hänen seuralaisilleen vettä jalkojen pesuun.

³³ Sitten pantiin ruokaa hänen eteensä, mutta hän sanoi: "En syö, ennen kuin olen puhunut asiani." Laaban vastasi: "Puhu."

³⁴ Hän sanoi: "Minä olen Aabrahamin palvelija.

³⁵ Herra on suuresti siunannut herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies. Hän on antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautoja, hopeaa ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja.

³⁶ Saara, herrani vaimo, on vanhalla iällään synnyttänyt herralleni pojan, jolle herrani on antanut kaiken omaisuutensa.

³⁷ Herrani vannotti minua sanoen: 'Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun,

³⁸ vaan mene isäni kotiin ja sukuni luo ja ota sieltä pojalleni vaimo.'

³⁹ Silloin sanoin herralleni: 'Entä jos tyttö ei seuraa minua?'

⁴⁰ Hän vastasi minulle: 'Herra, jonka edessä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä kanssasi ja antaa matkasi onnistua, niin että saat pojalleni vaimon suvustani ja isäni perheestä.

⁴¹ Silloin, kun saavut sukuni luo, olet vapaa valasta, jonka minulle vannoit. Jos he eivät häntä sinulle anna, olet valasta vapaa.'

⁴² Tulin tänään lähteelle ja sanoin: 'Herra, herrani Aabrahamin Jumala! Jos annat onnistua sen matkan, jolla olen,

⁴³ salli tapahtua, että neitsyt, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi',

⁴⁴ vastaa minulle: 'Juo itse, ja ammennan myös kameleillesi' – että hän on se nainen, jonka Herra on määrännyt herrani pojalle.'