¹ Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: "Mieheni, palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkäävä mies. Nyt velkoja tulee ottamaan molemmat poikani orjikseen."

² Elisa sanoi hänelle: "Mitä teen hyväksesi? Sano minulle, mitä sinulla on talossasi." Hän vastasi: "Palvelijattarellasi ei ole talossa muuta kuin öljyä sen verran, mitä tarvitsen voidellakseni itseäni."

³ Silloin hän sanoi: "Mene ja lainaa itsellesi astioita kylästä, kaikilta naapureiltasi, tyhjiä astioita, tarpeeksi paljon.

⁴ Mene sitten sisään, sulje ovi jälkeesi ja poikiesi jälkeen ja kaada kaikkiin niihin astioihin. Aina kun astia on täysi, nosta se syrjään."

⁵ Niin hän meni pois hänen luotaan ja sulki oven jälkeensä ja poikiensa jälkeen. Nämä toivat sitten hänelle astiat, ja hän kaatoi niihin.

⁶ Kun astiat olivat täynnä, hän sanoi pojalleen: "Tuo minulle vielä yksi astia." Mutta hän vastasi hänelle: "Ei ole enää astiaa." Silloin öljy tyrehtyi.

⁷ Hän meni ja kertoi sen Jumalan miehelle. Tämä sanoi: "Mene, myy öljy ja maksa velkasi. Sinä ja poikasi elätte siitä, mikä jää jäljelle."

Elisan ihme: suunemilaisen vaimon poika

⁸ Eräänä päivänä Elisa meni Suunemiin, ja siellä oli arvossa pidetty nainen, joka vaati häntä aterioimaan. Niin usein kuin hän kulki sen kautta, hän poikkesi sinne aterioimaan.

⁹ Nainen sanoi miehelleen: "Katso, minä olen huomannut, että hän, joka aina kulkee kauttamme, on pyhä Jumalan mies.

¹⁰ Muurauttakaamme pieni ullakkohuone ja pankaamme hänelle sinne vuode, pöytä, tuoli ja lamppu, niin että hän tullessaan luoksemme voi vetäytyä sinne."

¹¹ Eräänä päivänä hän sitten tuli sinne, poikkesi ullakkohuoneeseen ja pani sinne maata.

¹² Hän sanoi palvelijalleen Geehasille: "Kutsu suunemilainen nainen." Hän kutsui tämän, ja hän astui hänen eteensä.

¹³ Hän sanoi palvelijalle: "Sano hänelle: 'Katso, sinä olet nähnyt kaiken tämän vaivan meidän tähtemme. Voinko tehdä jotakin hyväksesi? Onko sinulla jotakin esitettävää kuninkaalle tai sotapäällikölle?'" Mutta hän vastasi: "Minähän asun heimoni keskellä."

¹⁴ Hän kysyi: "Eikö siis voi tehdä mitään hänen hyväkseen?" Geehasi vastasi: "Voi kyllä: hänellä ei ole poikaa, ja hänen miehensä on vanha."

¹⁵ Hän sanoi: "Kutsu hänet." Niin tämä kutsui hänet, ja hän astui ovelle.

¹⁶ Elisa sanoi: "Tähän aikaan tulevana vuonna on sinulla sylissäsi poika." Hän vastasi: "Ei, herrani, sinä Jumalan mies, älä petä palvelijatartasi."

¹⁷ Mutta vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan seuraavana vuonna juuri sinä aikana, jonka Elisa oli hänelle sanonut.

¹⁸ Kun poika oli kasvanut isoksi, hän meni eräänä päivänä isänsä luo, joka oli leikkuuväen luona.

¹⁹ Hän valitti isälleen: "Voi minun päätäni, voi minun päätäni!" Tämä sanoi palvelijalle: "Kanna hänet äitinsä luo."

²⁰ Niin palvelija otti hänet ja vei hänet äitinsä luo. Poika istui hänen polvillaan puoleenpäivään asti. Sitten hän kuoli.

²¹ Äiti meni ylös ja laski hänet Jumalan miehen vuoteeseen, sulki oven, niin että poika jäi yksin, ja lähti pois.

²² Hän kutsui miehensä ja sanoi: "Lähetä minulle palvelija ja aasintamma, niin minä riennän Jumalan miehen luo ja tulen heti takaisin."

²³ Hän sanoi: "Miksi menet hänen luokseen tänä päivänä? Eihän nyt ole uusikuu eikä sapatti." Hän vastasi: "Ole huoleti."

²⁴ Hän satuloi aasintamman ja sanoi palvelijalleen: "Aja yhä eteenpäin äläkä keskeytä matkaani, ennen kuin sanon sinulle."

²⁵ Hän lähti ja tuli Jumalan miehen luo Karmel-vuorelle. Kun Jumalan mies näki hänet kaukaa, hän sanoi palvelijalleen Geehasille: "Katso, se on suunemilainen nainen.

²⁶ Riennä nyt häntä vastaan ja kysy häneltä: 'Voitko hyvin, voivatko miehesi ja poikasi hyvin?'" Hän vastasi: "Hyvin."

²⁷ Tultuaan vuorelle Jumalan miehen luo hän tarttui hänen jalkoihinsa. Geehasi astui esiin työntääkseen hänet pois. Mutta Jumalan mies sanoi: "Jätä hänet rauhaan, sillä hänen sielunsa on murheellinen, ja Herra on salannut sen minulta eikä ole ilmoittanut sitä minulle."

²⁸ Hän sanoi: "Pyysinkö minä poikaa herraltani? Enkö sanonut: 'Älä uskottele minulle'?"

²⁹ Silloin Elisa sanoi Geehasille: "Vyötä kupeesi ja ota sauvani käteesi ja mene. Jos kohtaat jonkun, älä tervehdi häntä, ja jos joku tervehtii sinua, älä vastaa. Pane sauvani pojan kasvoille."

³⁰ Mutta pojan äiti sanoi: "Niin totta kuin Herra elää, ja niin totta kuin sielusi elää: en jätä sinua." Elisa nousi ja seurasi häntä.

³¹ Mutta Geehasi oli mennyt heidän edellään ja pannut sauvan pojan kasvoille, mutta tämä ei äännähtänyt eikä kuullut. Hän tuli takaisin häntä vastaan ja kertoi hänelle sanoen: "Poika ei herännyt."

³² Kun Elisa tuli huoneeseen, katso, poika makasi hänen vuoteessaan kuolleena.

³³ Tultuaan sisään hän sulki oven, niin että he jäivät kahden, ja hän rukoili Herraa.

³⁴ Sen jälkeen hän nousi vuoteelle ja laskeutui pojan yli, pannen suunsa hänen suunsa päälle, silmänsä hänen silmiensä päälle ja kätensä hänen kättensä päälle. Kun hän näin kumartui hänen ylitseen, lämpeni pojan ruumis.

³⁵ Sitten hän kulki huoneessa kerran edestakaisin ja nousi ja kumartui hänen ylitseen. Silloin poika aivasti seitsemän kertaa, ja sen jälkeen poika avasi silmänsä.

³⁶ Hän kutsui Geehasin ja sanoi: "Kutsu suunemilainen nainen." Niin hän kutsui naisen, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän sanoi: "Ota poikasi."

³⁷ Silloin nainen tuli ja lankesi hänen jalkojensa juureen, kumartui maahan ja otti poikansa ja meni ulos.

Elisan ihme: myrkyllisestä keitosta hyvää

³⁸ Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessään, hän sanoi palvelijalleen: "Pane suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille."

³⁹ Eräs heistä meni kedolle poimimaan yrttejä ja löysi villin köynnöskasvin ja poimi siitä villikurkkuja viittansa täyteen. Tultuaan hän leikkeli ne keittopataan, sillä he eivät tunteneet niitä.

⁴⁰ He kaatoivat miesten syödä, mutta kun nämä maistoivat keittoa, he huusivat ja sanoivat: "Jumalan mies, padassa on kuolema!" Eivätkä he voineet syödä.