¹ Mutta Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika,

² ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.

³ He kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"

⁴ Kun Mooses sen kuuli, hän lankesi kasvoilleen.

⁵ Sitten hän puhui Koorahille ja kaikelle hänen joukolleen sanoen: "Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa, kuka on pyhä ja kenen hän sallii käydä luokseen. Sen, kenet hän valitsee, hän sallii käydä luokseen.

⁶ Tehkää näin: Ottakaa itsellenne hiilipannut, sinä Koorah ja kaikki joukkosi,

⁷ ja virittäkää niihin tuli ja pankaa niihin huomenna suitsuketta Herran edessä, niin se mies, jonka Herra silloin valitsee, on pyhä. Riittäköön se teille, te leeviläiset!"

⁸ Mooses puhui Koorahille: "Kuulkaa, te leeviläiset!

⁹ Eikö teille jo riitä, että Israelin Jumala on erottanut teidät palvelukseensa Israelin seurakunnasta, sallinut teidän käydä hänen luokseen toimittamaan palvelusta Herran asumuksessa ja seisomaan seurakunnan edessä palvelemassa heitä?

¹⁰ Hän salli käydä luokseen sinun ja kaikkien veljiesi, leeviläisten, sinun kanssasi, ja nyt te tavoittelette pappeuttakin.

¹¹ Niin siis sinä ja koko joukkosi käytte kapinoimaan Herraa vastaan, sillä mikä on Aaron, että te häntä vastaan niskoittelette!"

¹² Mooses kutsutti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat. Mutta he sanoivat: "Emme tule.

¹³ Eikö jo riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, hukuttaaksesi meidät erämaahan? Pyritkö vielä valtiaaksemmekin?

¹⁴ Oletpa totisesti tuonut meidät maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa, ja antanut meille perintöosaksi vainioita ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Emme tule."

¹⁵ Silloin Mooses vihastui kovin ja sanoi Herralle: "Älä katso heidän uhrilahjansa puoleen. En ole keneltäkään heistä aasiakaan anastanut enkä kenellekään heistä mitään vääryyttä tehnyt."

¹⁶ Silloin Mooses sanoi Koorahille: "Astukaa huomenna Herran eteen, sinä itse ja koko joukkosi, sekä myös Aaron.

¹⁷ Ottakoon kukin teistä hiilipannunsa ja pankoon siihen suitsuketta sekä tuokoon Herran eteen hiilipannunsa, kaksisataa viisikymmentä hiilipannua. Myös sinä ja Aaron tuokaa kumpikin hiilipannunne."

¹⁸ Niin he ottivat kukin hiilipannunsa, virittivät niihin tulen ja panivat niihin suitsuketta ja asettuivat ilmestysmajan ovelle, samoin myös Mooses ja Aaron.

¹⁹ Mutta Koorah kokosi heitä vastaan koko seurakunnan ilmestysmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle.

²⁰ Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:

²¹ "Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa heidät tuhoan."

²² Mutta he lankesivat kasvoilleen ja sanoivat: "Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki: jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko seurakuntaan?"

²³ Niin Herra puhui Moosekselle sanoen:

²⁴ "Puhu seurakunnalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä."

²⁵ Sitten Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.

²⁶ Hän puhui seurakunnalle sanoen: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden."

²⁷ Niin he lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä. Mutta Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja asettuneet majojensa ovelle vaimoineen ja suurine ja pienine lapsineen.

²⁸ Mooses puhui: "Tietäkää tästä, että Herra on minut lähettänyt tekemään kaikki nämä teot ja etteivät ne ole tapahtuneet minun omasta tahdostani:

²⁹ jos nämä kuolevat samalla tavalla, kuin muut ihmiset kuolevat, ja heidän käy, kuten kaikkien muiden ihmisten käy, niin Herra ei ole minua lähettänyt.

³⁰ Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkineen, niin että he elävältä suistuvat hautaan, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa."

³¹ Tuskin hän oli saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altaan

³² ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa.

³³ He suistuivat kaikkineen elävältä hautaan, ja maa peitti heidät, ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä.

³⁴ Koko Israel, joka oli heidän ympärillään, pakeni kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.

³⁵ Mutta tuli lähti Herran luota ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.