¹ Minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului:

² "Ihmislapsi, puhu kansasi lapsille ja sano heille: Jos annan miekan tulla maan kimppuun ja maan kansa on ottanut yhden miehen joukostaan ja asettanut hänet vartijakseen

³ ja jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun ja puhaltaa torveen ja varoittaa kansaa,

⁴ ja joku kuulee torven äänen, mutta ei ota varoituksesta vaarin, ja miekka tulee ja ottaa hänet pois, niin hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle:

⁵ hän kuuli torven äänen, mutta ei ottanut varoituksesta vaarin; hänen verensä tulee hänen päälleen. Jos hän olisi ottanut varoituksesta vaarin, hän olisi pelastanut sielunsa.

⁶ Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla torveen eikä kansa saa varoitusta, ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, hänet otettiin pois synnissään, mutta hänen verensä vaadin vartijan kädestä.

⁷ Mutta sinä, ihmislapsi! Olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan suustani, sinun on varoitettava heitä minun puolestani.

⁸ Jos sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestään, niin jumalaton kuolee synnissään, mutta hänen verensä vaadin sinun kädestäsi.

⁹ Mutta jos varoitat jumalatonta hänen tiestään, että hän kääntyisi siltä pois, eikä hän tieltään käänny, hän kuolee synnissään, mutta sinä olet sielusi pelastanut.

¹⁰ Sinä, ihmislapsi! Sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: 'Niin, rikoksemme ja syntimme ovat päällämme, ja riudumme niiden tähden. Kuinka voisimme pysyä elossa?'

¹¹ Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minulle ei ole mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltään ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne, ja minkä tähden te kuolisitte, Israelin heimo!

¹² Mutta sinä, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä, jona hän rikkoo, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä, jona hän syntiä tekee.

¹³ Jos sanon vanhurskaalle, että hän totisesti on elävä, mutta hän luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, hänen vanhurskauttaan ei muisteta, vaan hän kuolee vääryydessään, jota on tehnyt.

¹⁴ Mutta jos sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistään ja tekee oikeuden ja vanhurskauden,

¹⁵ antaa takaisin, tuo jumalaton, pantin, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, niin ettei tee vääryyttä, totisesti hän tulee elämään, hänen ei ole kuoltava.

¹⁶ Hänen syntejään, jotka hän on tehnyt, ei lainkaan muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti on elävä.

¹⁷ Mutta vielä sinun kansasi lapset sanovat: 'Herran tie ei ole oikea.' Juuri heidän omat tiensä eivät ole oikeat.

¹⁸ Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestaan ja tekee vääryyttä, hänen on sen tähden kuoltava.

¹⁹ Jos taas jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestaan ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, hän on sen tähden elävä.

²⁰ Mutta sanotte: 'Herran tie ei ole oikea': minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itse kunkin hänen teittensä mukaan."

²¹ Kahdentenatoista karkotuksemme vuotena, kymmenennessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä tuli luokseni pakolainen Jerusalemista ja sanoi: "Kaupunki on vallattu."

²² Herran käsi oli tullut päälleni jo illalla ennen pakolaisen tuloa, ja hän avasi suuni ennen tämän tuloa aamulla. Suuni avautui, enkä enää ollut mykkänä.

²³ Minulle tuli tämä Herran sana, ja se kuului:

²⁴ "Ihmislapsi, ne, jotka asuvat noilla raunioilla Israelin maassa, sanovat näin: 'Aabraham oli vain yksi, ja hän peri maan. Meitä on paljon, meille on annettu maa perinnöksi.'

²⁵ Sano sen tähden heille: Näin sanoo Herra, Herra: Te syötte lihaa verineen, luotte silmänne epäjumaliinne ja vuodatatte verta. Tekö perisitte maan?

²⁶ Seisotte miekkanne varassa, harjoitatte kauhistuksia ja saastutatte toistenne vaimoja, ja tekö perisitte maan?

²⁷ Näin on sinun heille sanottava: Näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, niin ne, jotka ovat raunioilla, kaatuvat miekkaan, ja ne, jotka ovat kedolla, annan eläinten syötäväksi, ja ne, jotka ovat vuorenhuipuilla ja luolissa, kuolevat ruttoon.

²⁸ Teen maan autioksi ja hävitetyksi, ja heidän ylpeästä mahdistaan tulee loppu, ja Israelin vuoret joutuvat autioiksi, niin ettei siellä kulje kukaan.

²⁹ He tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun teen maan autioksi ja hävitetyksi kaikkien kauhistusten tähden, joita he ovat harjoittaneet.

³⁰ Sinä, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään toisilleen, näin: 'Lähtekää kuulemaan, millainen sana nyt on tullut Herralta.'

³¹ He tulevat luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi kansanani ja kuuntelevat sanojasi, mutta he eivät tee niiden mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullaan, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.

³² Katso, sinä olet heille kuin ilolaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu. He tosin sanojasi kuuntelevat, mutta eivät tee niiden mukaan.

³³ Mutta kun se toteutuu – ja katso, se toteutuu – he tulevat tietämään, että heidän keskuudessaan on ollut profeetta."