¹ Herra puhui Moosekselle sanoen:

² "Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos jollakin on täytettävänä lupaus Herralle ja sinun on arvioitava luvatun ihmisen arvo,

³ niin arvioi mies, joka on kahdenkymmenen ja kuudenkymmenen vuoden välillä, viiteenkymmeneen hopeasekeliin pyhäkkösekelin painon mukaan.¹

1. Vapahtaja arvioitiin nuoren miesorjan arvoiseksi, Matt. 26:15.

⁴ Mutta jos se on nainen, arvioi hänet kolmeenkymmeneen sekeliin.

⁵ Viisivuotiaasta kaksikymmenvuotiaaseen asti arvioi miespuoli kahteenkymmeneen sekeliin ja naispuoli kymmeneen sekeliin.

⁶ Kuukauden vanhasta viisivuotiaaseen asti arvioi miespuoli viiteen hopeasekeliin ja naispuoli kolmeen hopeasekeliin.

⁷ Kuusikymmenvuotias ja sitä vanhempi miespuoli arvioi viiteentoista sekeliin ja naispuoli kymmeneen sekeliin.

⁸ Jos joku on liian köyhä maksamaan arviohintaa, vietäköön hänet papin eteen, ja pappi arvioikoon hänet. Pappi arvioikoon hänet lupauksen tekijän varallisuuden mukaan.

⁹ Jos lupaus sen sijaan koskee karjaa, josta voidaan tuoda uhrilahja Herralle, olkoon kaikki, mikä siitä annetaan Herralle, pyhää.

¹⁰ Älköön sitä vaihdettako älköönkä muutettako, ei hyvää huonoon eikä huonoa hyvään. Jos joku kuitenkin vaihtaa eläimen toiseen, olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä.

¹¹ Mutta jos se on saastainen eläin, mikä tahansa, joita ei saa tuoda uhrilahjaksi Herralle, vietäköön eläin papin eteen.

¹² Pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää.

¹³ Jos omistaja tahtoo sen lunastaa, antakoon arviohinnan lisäksi viidennen osan siitä.

¹⁴ Jos joku pyhittää talonsa pyhäksi lahjaksi Herralle, pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää.

¹⁵ Mutta jos se, joka on talonsa pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arviosumman lisäksi viidennen osan siitä. Niin se on hänen omansa.

¹⁶ Jos joku pyhittää Herralle kappaleen perintömaataan, niin arvioi se kylvön suuruuden mukaan. Hoomer-mitta ohria vastatkoon viittäkymmentä hopeasekeliä.

¹⁷ Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuodesta alkaen, jääköön sille arvioimasi täysi hinta.

¹⁸ Mutta jos hän pyhittää peltonsa riemuvuoden jälkeen, laskekoon pappi hänelle rahasumman niiden vuosien luvun mukaan, jotka ovat jäljellä seuraavaan riemuvuoteen. Vähennettäköön se arvioimastasi hinnasta.

¹⁹ Jos se, joka on pellon pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arvioimasi hinnan lisäksi viidennen osan siitä, ja niin se jää hänen omakseen.

²⁰ Mutta jos hän ei lunasta peltoa, vaan myy sen toiselle, se ei ole enää lunastettavissa.

²¹ Kun pelto riemuvuotena tulee vapaaksi, olkoon se Herralle pyhitetty, niin kuin vihitty pelto. Se tulee papin omaisuudeksi.

²² Jos joku pyhittää Herralle ostamansa pellon, joka ei ole hänen perintömaataan,

²³ laskekoon pappi hänelle arviohinnan riemuvuoteen asti. Suorittakoon hän samana päivänä arvioimasi hinnan pyhänä lahjana Herralle.

²⁴ Riemuvuotena pelto palautukoon sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on.

²⁵ Kaikki arvioimisesi tapahtukoon pyhäkkösekelin painon mukaan. Sekelissä olkoon kaksikymmentä geeraa¹.

1. Geera oli painomitta.

²⁶ Mutta karjan esikoista, joka ensiksi syntyneenä on jo Herralle tuleva, älköön kukaan pyhittäkö, olipa se härkä tai lammas. Se on jo Herran.

²⁷ Jos se on saastaisia eläimiä, lunastakoon omistaja sen arvioimastasi hinnasta ja pankoon lisäksi viidennen osan sen arvosta. Jos sitä ei lunasteta, myytäköön se arvioimaasi hintaan.

²⁸ Mitään vihittyä, mitä hyvänsä, jonka joku on vihkinyt Herralle omaisuudestaan, olipa se ihminen, eläin tai perintömaa, älköön myytäkö älköönkä lunastettako. Kaikki vihitty on näet korkeasti pyhää, Herralle tulevaa.

²⁹ Ihmistä, ketä hyvänsä, joka on tuhon omaksi vihitty, älköön lunastettako, vaan hänet surmattakoon.

³⁰ Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran. Ne ovat pyhä lahja Herralle.

³¹ Jos joku tahtoo lunastaa jotakin kymmenyksistään, antakoon siihen lisäksi viidennen osan.

³² Kaikki kymmenykset nautakarjasta ja lampaista ja vuohista, sekä joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan ali, olkoot pyhiä lahjoja Herralle.

³³ Älköön kysyttäkö, onko se hyvä vai huono, älköönkä sitä vaihdettako. Jos joku kuitenkin vaihtaa sen, olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä. Älköön niitä lunastettako."

³⁴ Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten.