¹ Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

² Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, samoin kuin Joojakim oli tehnyt.

³ Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän heitti heidät pois kasvojensa edestä.

⁴ Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, tuli Nebukadressar, Baabelin kuningas, koko sotajoukollaan Jerusalemia vastaan, ja he asettuivat leiriin sitä vastaan ja rakensivat saartovarusteet sitä vastaan sen ympärille.

⁵ Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.

⁶ Mutta neljännessä kuussa, kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä maan kansalla ollut leipää,

⁷ kaldealaiset mursivat kaupungin muuriin aukon, ja kaikki sotilaat pakenivat ja lähtivät ulos kaupungista yöllä molempien muurien välitse vievää porttitietä, joka on kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaan tietä.

⁸ Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat Sidkian Jerikon aroilla, mutta koko hänen sotajoukkonsa oli jättänyt hänet ja hajaantunut hänen luotaan.

⁹ He ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan, joka on Hamatin maassa, ja tämä julisti hänelle tuomiot.

¹⁰ Baabelin kuningas surmasi Sidkian pojat hänen silmiensä edessä, ja myös kaikki Juudan ruhtinaat hän surmasi Riblassa.

¹¹ Mutta Sidkialta Baabelin kuningas sokaistutti silmät, kytki hänet vaskikahleisiin ja vei hänet Baabeliin, ja hän pani hänet vankihuoneeseen, jossa hän oli kuolinpäiväänsä asti.

¹² Viidennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadressarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, joka oli Baabelin kuninkaan palveluksessa, Jerusalemiin.

¹³ Hän poltti Herran huoneen ja kuninkaan talon ja kaikki Jerusalemin talot. Kaikki ylhäisten ruhtinaitten talot hän poltti tulella.

¹⁴ Koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijoiden päälliköllä oli mukanaan, repi maahan kaikki Jerusalemin muurit joka puolelta ympäriinsä.

¹⁵ Niin Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, siirsi maasta pois osan kansan köyhiä ja kansan tähteitä, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja loput käsityöläisistä.

¹⁶ Mutta osan maan köyhiä Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.

¹⁷ Vaskipylväät, jotka olivat Herran huoneessa, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran huoneessa, kaldealaiset särkivät ja veivät kaiken niissä olevan vasken Baabeliin.

¹⁸ Kattilat, lapiot, veitset, maljat, kupit ja kaikki vaskiesineet, joita siinä käytettiin, he veivät pois.

¹⁹ Henkivartijoiden päällikkö vei puolestaan vadit, hiilipannut, maljat, kattilat, lampunjalat, kupit ja kulhot, jotka olivat kokonaan kultaa tai hopeaa.

²⁰ Hän vei myös molemmat pylväät, meren ja niiden kaksitoista vaskista härkää, jotka olivat telineiden alla – kaikki ne esineet, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin ja joiden vaski ei ollut punnittavissa.

²¹ Pylväistä oli toisen pylvään korkeus kahdeksantoista kyynärää, ja kahdentoista kyynärän pituinen nauha ulottui sen ympäri. Sen vahvuus oli neljä sormenleveyttä. Se oli ontto.

²² Sen päässä oli pylväänpää vaskesta. Toisen pylväänpään korkeus oli viisi kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikko ja granaattiomenia ympäriinsä, kaikki vaskea. Samanlaiset oli toisessa pylväässä sekä granaattiomenat.

²³ Granaattiomenia oli yhdeksänkymmentä kuusi ulospäin. Kaikkiaan oli granaattiomenia sata ristikon päällä ympäriinsä.

²⁴ Henkivartijoiden päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja kakkospapin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,

²⁵ ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja seitsemän miestä, jotka palvelivat kuningasta hänen edessään ja jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka tavattiin kaupungista.

²⁶ Nämä Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö otti ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.

²⁷ Baabelin kuningas löi heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Juuda siirrettiin pois maastaan.

²⁸ Tämä on se kansa, jonka Nebukadressar vei karkotukseen: seitsemäntenä vuotena kolmetuhatta kaksikymmentä kolme juutalaista,

²⁹ Nebukadressarin kahdeksantenatoista hallitusvuotena kahdeksansataa kolmekymmentä kaksi henkeä Jerusalemista.

³⁰ Nebukadressarin kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena vei Nebusaradan, henkivartijoiden päällikkö, seitsemänsataa neljäkymmentä viisi juutalaista karkotukseen – yhteensä neljätuhatta kuusisataa henkeä.

³¹ Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety karkotukseen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä viidentenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään ja päästi hänet vankilasta.

³² Hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muiden kuninkaiden istuimia, jotka olivat hänen luonaan Baabelissa.

³³ Hän vaihtoi pois vanginpuvun ja aterioi aina hänen luonaan, niin kauan kuin eli.

³⁴ Hän sai Baabelin kuninkaalta elatuksensa, vakinaisen elatuksen, mitä kunakin päivänä tarvitsi, kuolinpäiväänsä asti, niin kauan kuin eli.