¹ Profeettasana Tyyrosta¹. Valittakaa, te Tarsiin laivat, sillä se on hävitetty talottomaksi, paikaksi, johon ei kuljeta. Kittiläisten maasta² he saivat tämän tiedon.

1. Vanha Tyyro sijaitsi mantereella. Uusi Tyyro oli rikas foinikialainen saarivaltio Välimeressä Palestiinan rannalla ja valloittamaton Aleksanteri Suuren aikaan asti.
2. Kyprokselta.

² Mykistykää, te rantamaan asukkaat! Siidonin kauppamiehet, merenkulkijat, täyttivät sinut.

³ Suuria vesiä kulki Siihorin siemen, Niilivirran vilja. Se oli Tyyron sato, ja siitä tuli kansojen kauppatavara.

⁴ Häpeä, Siidon¹, sillä näin sanoo meri, meren linnoitus: "En ole kivuissa ollut, en ole synnyttänyt, en ole kasvattanut nuorukaisia enkä saattanut neitsyitä suuriksi."

1. Siidon oli toinen huomattava Foinikian kauppakeskus Välimeren saarilla.

⁵ Kun tämä kuullaan Egyptissä, vavistaan Tyyron kuulumisia.

⁶ Menkää Tarsiiseen. Valittakaa, te rantamaan asukkaat.

⁷ Onko tämä remuava kaupunkinne, jonka alku on kaukaa menneisyydestä, se, jonka jalat kuljettivat kauas muukalaisena asumaan?

⁸ Kuka on tämän päättänyt Tyyron osalle, kruunujen jakelijan, jonka kauppamiehet olivat ruhtinaita, kauppiaat kunnioitettuja kautta maan?

⁹ Herra Sebaot on sen päättänyt häväistäkseen kaiken ylvästelyn koreuden tähden ja saattaakseen kaikki maan kunnioitetut halveksituiksi.

¹⁰ Tulvi yli maasi, tytär Tarsis kuin Niilivirta. Enää ei ole patoa.

¹¹ Hän on ojentanut kätensä meren yli ja järkyttänyt valtakunnat. Herra on antanut käskyn Kanaania vastaan, että sen linnoitukset hävitettäkööt.

¹² Hän sanoo: "Älä enää ilakoi, sinä häväisty neitsyt, tytär Siidon. Nouse, mene kittiläisten maahan; et sinä sielläkään saa levätä.

¹³ Katso, kaldealaisten maa, kansa, jota ei ollut enää olemassa, jonka Assur oli valmistanut erämaan eläimille, – he pystyttävät vartiotorninsa, he kukistavat sen palatsit, tekevät sen raunioiksi.

¹⁴ Valittakaa, te Tarsiin laivat, sillä hävitetty on teidän linnoituksenne."

¹⁵ Siihen aikaan Tyyro unohdetaan seitsemäksikymmeneksi vuodeksi, jotka ovat kuin saman kuninkaan aikaa. Seitsemänkymmenen vuoden kuluttua käy Tyyron, niin kuin porton laulussa sanotaan:

¹⁶ "Ota lyyra, kierrä kaupunkia, sinä unohdettu portto; soita kauniisti, laula vireästi, että sinut muistettaisiin!"

¹⁷ Sitten seitsemänkymmenen vuoden kuluttua Herra katsoo Tyyron puoleen, ja se pääsee jälleen portonpalkoilleen ja tekee huorin kaikkien maan valtakuntien kanssa, mitä maan päällä on.

¹⁸ Mutta sen voitto ja palkka on oleva Herralle pyhitetty. Sitä ei koota eikä talleteta, vaan sen voitto on tuleva niille, jotka Herran edessä asuvat, runsaaksi ravinnoksi ja jaloksi vaatetukseksi.