¹ Nouse, ole kirkas, sillä valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa ylitsesi.

² Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta ylitsesi koittaa Herra, ja ylläsi näkyy hänen kunniansa.

³ Kansat vaeltavat valkeuttasi kohden, kuninkaat aamunkoittosi kirkkautta kohti.

⁴ Nosta silmäsi, katso ympärillesi: kaikki nämä ovat kokoontuneet ja tulevat luoksesi. Poikasi tulevat kaukaa ja tyttäriäsi kainalossa kannetaan.

⁵ Silloin sen näet, ja loistat ilosta, sydämesi sykkii ja avartuu, kun meren aarteet kääntyvät luoksesi ja kansojen rikkaudet tulevat sinulle.

⁶ Kamelien paljous peittää sinut, Midianin ja Eefan varsat. Ne kaikki tulevat Sabasta, kantavat kultaa ja suitsutusta ja kuuluttavat Herran ylistystä.

⁷ Kaikki Keedarin laumat kokoontuvat luoksesi, Nebajotin pässit palvelevat sinua. Minulle otollisina ne nousevat alttarilleni, ja kirkastan kirkkauteni huoneen.

⁸ Keitä ovat nuo, jotka lentävät kuin pilvet ja lakkoihinsa kuin kyyhkyt?

⁹ Merensaaret odottavat minua, ja etumaisina tulevat Tarsiin laivat tuodakseen lapsesi kaukaa. Heillä on mukanaan hopeansa ja kultansa Herran, sinun Jumalasi, nimelle, Israelin Pyhälle, sillä hän kirkastaa sinut.

¹⁰ Muukalaiset rakentavat muurisi, ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua, sillä vihassani löin sinua, mutta mielisuosiossani sinut armahdan.

¹¹ Porttisi pidetään aina auki. Niitä ei suljeta päivällä eikä yöllä, jotta kansojen rikkaudet tuotaisiin ja heidän kuninkaansa saatettaisiin luoksesi.

¹² Sillä se kansa tai valtakunta, joka ei sinua palvele, hukkuu, ja ne kansat hävitetään perin juurin.

¹³ Libanonin kunnia tulee luoksesi, sypressit, jalavat sekä hopeakuuset kaunistavat pyhäkköni paikkaa, ja saatan jalkojeni sijan kunniaan.

¹⁴ Kumarassa kulkien tulevat luoksesi sortajiesi pojat, ja kaikki pilkkaajasi heittäytyvät jalkojesi juureen. He nimittävät sinua "Herran kaupungiksi" ja "Israelin Pyhän Siioniksi."

¹⁵ Sen sijaan, että olet ollut hylätty ja vihattu, niin ettei ollut kauttasi kulkijaa, teen sinut korkeaksi iankaikkisesti, iloksi polvesta polveen.

¹⁶ Imet kansojen maidon, imet kuninkaiden rintoja, tunnet, että minä, Herra, olen auttajasi, että Jaakobin Väkevä on lunastajasi.

¹⁷ Tuon vasken sijaan kultaa, ja raudan sijaan tuon hopeaa, puun sijaan vaskea ja kiven sijaan rautaa. Asetan sinulle paimeneksi rauhan ja käskijäksi vanhurskauden.

¹⁸ Enää ei kuulu väkivaltaa maastasi, ei tuhoa eikä turmiota rajojesi sisältä, ja kutsut pelastuksen muuriksesi ja kiitoksen portiksesi.

¹⁹ Aurinko ei ole enää valonasi päivällä, eikä valaise sinua kuun paiste, vaan Herra on iankaikkinen valkeutesi, ja Jumalasi kirkkautesi.

²⁰ Aurinkosi ei enää laske, eikä kuusi menetä valoaan, sillä Herra on iankaikkinen valkeutesi, ja päättyneet ovat murheesi päivät.

²¹ Kansassasi ovat kaikki vanhurskaita. He saavat periä maan iankaikkisesti, he, istutukseni vesa, kätteni teko, kirkkauteni ilmoitukseksi.

²² Pienimmästä kasvaa heimo, vähäisimmästä väkevä kansa. Minä, Herra, sen aikanaan nopeasti täytän.