¹ Kun kuningas Hiskia kuuli sen, hän repäisi vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin.

² Hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappien vanhimmat säkkeihin puettuina profeetta Jesajan, Aamosin pojan, luo.

³ He sanoivat hänelle: "Näin sanoo Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.

⁴ Ehkä Herra, Jumalasi, kuulee Rabsaken sanat, joilla hänen herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, Jumalasi, on kuullut. Kohota nyt rukous jäännöksen puolesta, joka vielä on olemassa.'"

⁵ Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan luo,

⁶ Jesaja sanoi heille: "Näin sanokaa herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.

⁷ Katso, annan sellaisen hengen mennä häneen, että hän kuultuaan sanoman palaa omaan maahansa. Annan hänen kaatua miekkaan omassa maassaan.'"

⁸ Niin Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan sotimassa Libnaa vastaan. Hän oli näet kuullut, että tämä oli lähtenyt pois Laakiista.

⁹ Mutta kun Sanherib kuuli Tirhakasta, Kuusin kuninkaasta, sanottavan: "Hän on lähtenyt liikkeelle sotiakseen sinua vastaan", hän sen kuultuaan lähetti sanansaattajat Hiskian luo ja käski sanoa:

¹⁰ "Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele: Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.

¹¹ Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kuinka he ovat vihkineet ne tuhon omiksi. Sinäkö pelastuisit!

¹² Ovatko kansojen jumalat pelastaneet niitä, jotka isäni ovat tuhonneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?

¹³ Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin, Heenan ja Ivvan kuningas?'"

¹⁴ Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, hän meni Herran temppeliin, ja Hiskia levitti sen Herran eteen.

¹⁵ Sitten Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:

¹⁶ "Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntien Jumala. Sinä olet tehnyt taivaan ja maan.

¹⁷ Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule kaikki Sanheribin sanat, jotka hän lähetti herjatakseen elävää Jumalaa.

¹⁸ Se on totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat hävittäneet kaikki maat ja omankin maansa.

¹⁹ He ovat heittäneet niiden jumalat tuleen, sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sen tähden he saattoivat hävittää ne.

²⁰ Mutta pelasta nyt meidät, Herra, Jumalamme, hänen käsistään, että kaikki maan valtakunnat tietäisivät, että sinä, Herra, olet ainoa."

²¹ Jesaja, Aamosin poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Koska olet rukoillut minua avuksi Sanheribia, Assurin kuningasta, vastaan,

²² niin tämä on se sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua. Tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätään sinun jälkeesi.

²³ Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan.

²⁴ Palvelijaisi kautta sinä herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä nousin vuorten harjalle Libanonin ääriin saakka ja hakkasin maahan sen korkeat setrit, sen parhaat sypressit, ja tunkeuduin sen etäisimmälle harjalle, sen rehevimpään metsään.

²⁵ Minä kaivoin kaivoja ja join kuiviin vedet, ja jalkapohjallani kuivasin kaikki Egyptin virrat.'

²⁶ Etkö ole kuullut: kauan sitten olen tätä valmistellut, muinaisuudesta saakka olen tämän aikonut tehdä! Nyt olen sen toteuttanut, ja niin hävitit varustetut kaupungit autioiksi kivikasoiksi.

²⁷ Niiden asukkaat olivat voimattomia, kauhistuivat ja joutuivat häpeään. Heidän kävi kuin kedon ruohon ja kuin vihannan heinän, kuin katolla kasvavien korsien ja kuin laihon ennen oljelle tulemista.

²⁸ Istuitpa tai lähdit tai tulit, sen tiedän, niin kuin senkin, että raivoat minua vastaan.

²⁹ Koska minua vastaan raivoat ja koska ylpeytesi on tullut korviini, panen koukkuni nenääsi ja suitseni suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.

³⁰ Tämä on oleva sinulle merkkinä: tänä vuonna syödään jälkikasvua ja toisena vuonna kylvämättä kasvanutta, mutta kolmantena vuonna kylväkää ja leikatkaa, istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.

³¹ Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jääneet jäljelle, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.

³² Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.

³³ Sen tähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä ammu siihen nuolia. Hän ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.

³⁴ Samaa tietä, jota hän tuli, hän palaa, mutta tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.

³⁵ Sillä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden."

³⁶ Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.

³⁷ Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois. Hän palasi maahansa ja jäi Niiniveen.

³⁸ Mutta kerran kun hän oli rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla. Sitten he pakenivat Araratin maahan. Silloin hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.