¹ Olen niiden etsittävänä, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettävänä, jotka eivät minua etsineet. Olen sanonut kansalle, jota ei ole otettu minun nimiini: Katso, tässä olen, katso, tässä olen!

² Koko päivän olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa omien ajatustensa mukaan tietä, joka ei ole hyvä,

³ kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa, vasten kasvojani, uhraa puutarhoissa ja suitsuttaa tiilikivialttareilla¹.

1. Alttarin sai rakentaa vain maasta tai luonnonkivistä, 2 Moos. 20:25.

⁴ He asustavat haudoissa ja yöpyvät salaisissa paikoissa. He syövät sianlihaa, ja heillä on saastaista lientä astioissaan.

⁵ He sanovat: "Pysy erilläsi, älä tule minua lähelle, sillä olen sinulle pyhä." Nämä ovat savu sieraimissani, tuli, joka palaa kaiken päivää.

⁶ Katso, se on kirjoitettuna edessäni. En ole vaiti, vaan maksan, maksan heille helmaan

⁷ heidän pahat tekonsa sekä teidän isienne pahat teot, sanoo Herra, niiden, jotka ovat vuorilla suitsuttaneet ja kukkuloilla minua häväisseet. Ensiksi mittaan heille palkan heidän helmaansa.

⁸ Näin sanoo Herra: Niin kuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: "Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus", niin teen palvelijoideni tähden, etten kaikkea hävittäisi.

⁹ Tuotan Jaakobista siemenen ja Juudasta vuorteni perillisen, niin valittuni saavat periä maan ja palvelijani saavat asua siinä.

¹⁰ Saaron on oleva lammasten laitumena ja Aakorin laakso karjan lepopaikkana kansallani, joka minua etsii.

¹¹ Mutta te, jotka hylkäätte Herran ja unohdatte pyhän vuoreni, jotka valmistatte Gadille pöydän ja vuodatatte uhrijuomaa Menille –

¹² teidät määrään miekan omiksi. Te kaikki kumarrutte teurastettaviksi, sen tähden ettette vastanneet, kun kutsuin, ettekä kuulleet, kun puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista.

¹³ Sen tähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, palvelijani syövät, mutta te näette nälkää. Katso, palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa. Katso, palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään.

¹⁴ Katso, palvelijani riemuitsevat sydämen onnesta, mutta te huudatte sydämen tuskasta ja voivotatte henki murtuneena.

¹⁵ Te jätätte nimenne kiroukseksi valituilleni: "Sinut surmatkoon Herra, Herra!" Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen.

¹⁶ Se, joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä todellisen Jumalan nimeen, ja se, joka maassa vannoo, vannoo oikean Jumalan nimeen. Sillä entiset ahdistukset ovat unohdetut ja silmiltäni peitossa.

¹⁷ Sillä katso, luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää astu ajatukseen.

¹⁸ Vaan saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi minä luon Jerusalemin ja riemuksi sen kansan.

¹⁹ Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani, eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.

²⁰ Siellä ei ole enää imeväistä, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää. Sillä nuori kuolee satavuotiaana, ja satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.

²¹ He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät.

²² He eivät rakenna muiden asua, eivät istuta muiden syödä. Sillä niin kuin puiden päivät ovat, niin ovat elinpäivät kansassani. Valittuni kuluttavat itse kättensä työn.

²³ He eivät tee työtä turhaan eivätkä synnytä lapsia äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän luonaan.

²⁴ Ennen kuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.

²⁵ Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua kuin nauta, ja käärmeen ruokana on maan tomu. Missään pyhällä vuorellani ei tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.