¹ "Älkää olko aralla mielin. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.

² Minun Isäni kodissa on monta asuntoa. Jos ei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille paikan?

³ Vaikka menen valmistamaan teille paikan, tulen takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä Minä olen.

⁴ Tiedätte, minne minä menen – myös tien tiedätte."

⁵ Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet, kuinka sitten voisimme tietää tien?"

⁶ Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.

⁷ Jos olisitte tunteneet minut, tuntisitte myös Isäni. Tästä lähin tunnette hänet ja olette nähneet hänet."

⁸ Filippos sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin se riittää meille."

⁹ Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa olen ollut kanssanne, etkä tunne minua, Filippos! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän, kuinka sinä sanot: 'Näytä meille Isä'?

¹⁰ Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, en puhu itsestäni, ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.

¹¹ Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa, mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.

¹² Totisesti, totisesti sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä, sillä minä menen Isän luo,

¹³ ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.

¹⁴ Jos anotte minulta jotakin minun nimessäni, minä sen teen.

¹⁵ Jos rakastatte minua, pidätte minun käskyni.

¹⁶ Minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan pysymään kanssanne iankaikkisesti,

¹⁷ totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän luonanne ja on teissä oleva.

¹⁸ En jätä teitä orvoiksi, tulen teidän luoksenne.

¹⁹ Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut. Koska minä elän, tekin elätte.

²⁰ Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.

²¹ Jolla on minun käskyni ja joka pitää ne, se rakastaa minua. Mutta sitä, joka minua rakastaa, minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."

²² Juudas, ei Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, miksi tapahtuu, että ilmoitat itsesi meille etkä maailmalle?"

²³ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja [me] tulemme hänen luokseen ja jäämme hänen luokseen asumaan.

²⁴ Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani, ja se sana, jonka kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.

²⁵ Tämän olen puhunut teille ollessani luonanne.

²⁶ Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä olen teille puhunut.

²⁷ Rauhan jätän teille: minun rauhani – sen annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älkää olko aralla mielin älkääkä pelätkö.

²⁸ Kuulitte minun sanovan teille: 'Menen pois ja palaan luoksenne.' Jos te minua rakastaisitte, iloitsisitte siitä, että menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi.

²⁹ Nyt olen sanonut sen teille, ennen kuin se on tapahtunut, jotta uskoisitte, kun se tapahtuu.

³⁰ En puhu enää paljon teidän kanssanne, sillä tämän maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.

³¹ Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän niin, kuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä."