^{1 1}Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.

1. Jaakobin kirjeen kirjoittaja on apostoli Jaakob nuorempi, Kloopaan ja Marian poika, joka kirjoitti kirjeensä mahdollisesti 60-luvun alussa Jerusalemista. Erityisesti Jaakob kehottaa lukijoitaan olemaan sanan tekijöitä eikä vain sen pelkkiä kuulijoita.

Oikea tapa suhtautua kärsimyksiin

² Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte monenlaisiin kiusauksiin,

³ tietäen, että teidän uskonne koetuksenkestävyys saa aikaan kärsivällisyyttä.

⁴ Kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että olisitte täydelliset ja eheät eikä teiltä puuttuisi mitään.

⁵ Mutta jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille auliisti ja syyttelemättä, ja se hänelle annetaan.

⁶ Mutta anokoon uskossa lainkaan epäilemättä. Sillä joka epäilee, on meren tyrskyn kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.

⁷ Älköön sellainen ihminen odottako Herralta mitään saavansa,

⁸ kaksiselitteinen mies, horjuva kaikilla teillään.

⁹ Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,

¹⁰ mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän katoaa kuin ruohon kukka.

¹¹ Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, sen kukka varisee, ja sen muodon kauneus häviää. Samoin rikaskin lakastuu matkoillaan.

Kiusauksien kestämisestä

¹² Autuas se mies, joka kiusauksen kestää. Sillä kun hänet on koeteltu, hän saa elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!

¹³ Älköön kukaan kiusauksessa ollessaan sanoko: "Jumala minua kiusaa", sillä Jumala ei voi kiusata pahaan eikä hän kiusaa ketään.

¹⁴ Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka vetää ja houkuttelee häntä.

¹⁵ Kun sitten himo on tullut raskaaksi, se synnyttää synnin, mutta kun synti on täytetty, se synnyttää kuoleman.

¹⁶ Älkää eksykö, rakkaat veljeni.

¹⁷ Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka luona ei ole muutosta tai vaihtelun varjoa.

¹⁸ Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luotujensa ensi hedelmä.

¹⁹ Niinpä, rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan,

²⁰ sillä miehen viha ei tee vanhurskautta Jumalan edessä.

Olkaa sanan tekijöitä

²¹ Sen tähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikki pahan runsaus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.

²² Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita pettäen itsenne.

²³ Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimesta luonnollisia kasvojaan.

²⁴ Hän katselee itseään, lähtee pois ja unohtaa heti, millainen oli.

²⁵ Mutta se, joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, on oleva autuas tekemisessään.

²⁶ Jos joku luulee palvelevansa Jumalaa, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, hänen jumalanpalvelemisensa on turhaa.

²⁷ Puhdasta ja tahratonta jumalanpalvelusta Jumalan ja Isän edessä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä maailman saastutukselta.

¹ Veljeni, älköön uskonne kirkkauden Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko henkilöön katsovaa.

² Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,

³ ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tai: "Istu tähän alas jalkajakkarani viereen",

⁴ niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?

⁵ Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut tämän maailman köyhiä olemaan rikkaita uskossa ja valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?

⁶ Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuinten eteen?

⁷ Eivätkö juuri he pilkkaa sitä hyvää nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?

⁸ Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", teette hyvin.

⁹ Jos taas henkilöön katsotte, teette syntiä, ja laki osoittaa teidät lainrikkojiksi.

¹⁰ Sillä se, joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, on syypää kaikissa kohdin.

¹¹ Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa". Jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.

¹² Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.

¹³ Sillä tuomio on armoton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt, mutta laupeus kerskaa tuomiota vastaan.

¹⁴ Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Eihän sellainen usko häntä pelasta?

¹⁵ Jos veli tai sisar on vähissä vaatteissa ja jokapäiväistä ravintoa vailla

¹⁶ ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, mitä se hyödyttää?

¹⁷ Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

¹⁸ Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.

¹⁹ Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein. Riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

²⁰ Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on kuollut?

²¹ Eikö Aabrahamia, meidän isäämme, julistettu vanhurskaaksi teoista, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille?

²² Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi,

²³ ja täyttyi Raamattu, joka sanoo: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.

²⁴ Näette siis, että ihminen julistetaan vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.

²⁵ Eikö samoin myös portto Raahabia luettu vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?

²⁶ Sillä niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, samoin usko ilman tekoja on kuollut.

¹ Veljeni, älkööt monet tulko opettajiksi, sillä tiedätte, että saamme sitä kovemman tuomion.

² Sillä monessa kohden kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, hän on täydellinen mies ja kykenee hallitsemaan myös koko ruumiinsa.

³ Katso, panemme suitset hevosille suihin, että ne meitä tottelisivat, ja voimme ohjata niiden koko ruumiin.

⁴ Katso, laivojakin, vaikka ovat niin suuria ja kovien tuulten kuljetettavia, ohjataan pienellä peräsimellä, minne vain perämies tahtoo.

⁵ Samoin kielikin on pieni jäsen ja kerskuu suurista asioista. Katso, miten suuren metsän pieni tuli sytyttää!

⁶ Myös kieli on tuli, se on vääryyden maailma. Kieli on meidän jäsenistämme se, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän itse syttyen helvetistä.

⁷ Sillä kaiken luonnon, sekä petojen että lintujen, sekä matelijoiden että merieläinten luonnon, voi ihmisluonto kesyttää ja onkin kesyttänyt.

⁸ Mutta kieltä kukaan ihminen ei voi kesyttää. Se on levoton ja paha, täynnä kuolettavaa myrkkyä.

⁹ Sillä kiitämme Jumalaa ja Isää, ja sillä me kiroamme ihmisiä, Jumalan kaltaisiksi luotuja.

¹⁰ Samasta suusta lähtee kiitos ja kirous. Näin ei saa olla, veljeni.

¹¹ Pulppuaako lähde samasta silmästä makeaa ja karvasta vettä?

¹² Eihän, veljeni, viikunapuu voi tuottaa oliiveja eikä viiniköynnös viikunoita? Samoin myöskään suolainen lähde ei voi antaa makeaa vettä.

Oikea viisaus

¹³ Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.

¹⁴ Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, älkää kerskuko älkääkä valehdelko totuutta vastaan.

¹⁵ Se ei ole sitä viisautta, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta.

¹⁶ Sillä missä on kiivautta ja riitaa, siellä on epäjärjestystä ja kaikenlaista pahaa menoa.

¹⁷ Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdasta, sitten rauhaisaa, lempeää, taipuisaa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, puolueetonta ja teeskentelemätöntä.

¹⁸ Vanhurskauden hedelmä kylvetään rauhassa rauhan tekijöille.

¹ Mistä taistelut ja riidat tulevat keskuuteenne? Eivätkö himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?

² Himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole. Tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa. Riitelette ja taistelette, mutta teillä ei ole, sen tähden ettette ano.

³ Anotte, ettekä saa, sen tähden että anotte kelvottomasti kuluttaaksenne sen himoissanne.

⁴ Te avionrikkojat, miehet ja naiset, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Se, joka siis tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi.

⁵ Vai luuletteko, että Raamattu sanoo turhan päiten: Kateuteen¹ asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut asumaan meihin?

1. Suomen sanat kateus, kiivaus, mustasukkaisuus ja omastaan kiinnipitäminen voidaan alkukielissä ilmaista tällä samalla sanalla.

⁶ Mutta hän antaa sitä suuremman armon. Sen tähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon."

⁷ Olkaa siis Jumalalle alamaisia, mutta vastustakaa perkelettä, niin hän teistä pakenee.

⁸ Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksiselitteiset.

⁹ Tuntekaa kurjuutenne, murehtikaa ja itkekää. Naurunne muuttukoon murheeksi ja ilonne suruksi.

¹⁰ Nöyrtykää Herran edessä, niin hän teidät korottaa.

¹¹ Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka panettelee veljeään tai tuomitsee veljeään, se panettelee lakia ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari.

¹² Yksi on lainantaja, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa. Mutta mikä olet sinä, joka toista tuomitset?

¹³ Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: "Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa" –

¹⁴ te, jotka ette tunne huomista, sillä mikä on teidän elämänne? Savu te olette, joka hetken näkyy, mutta sitten haihtuu –

¹⁵ sen sijaan, että teidän tulisi sanoa: "Jos Herra tahtoo ja me elämme, teemme tämän tai tuon."

¹⁶ Mutta nyt te kerskutte ylpeydessänne. Kaikki sellainen kerskuminen on pahaa.

¹⁷ Sille, joka siis ymmärtää tehdä hyvää, eikä tee, se on synniksi.

¹ Mutta nyt, te rikkaat: itkekää ja vaikeroikaa teille tulevaa kurjuutta.

² Teidän rikkautenne on mädännyt, ja teidän vaatteenne ovat koinsyömiä.

³ Kultanne ja hopeanne ovat ruostuneet, ja niiden ruoste on oleva todistuksena teitä vastaan ja syövä teidän lihanne kuin tuli. Te olette koonneet aarteita viimeisinä päivinä.

⁴ Katso, työmiesten palkka, jonka te vainioittenne niittäjiltä olette pidättäneet, huutaa, ja leikkaajien valitukset ovat tulleet Herran Sebaotin korviin.

⁵ Olette maan päällä herkutelleet ja eläneet ylellisesti, olette ruokkineet sydäntänne kuin teurastuspäivänä.

⁶ Vanhurskaan te tuomitsitte ja tapoitte. Hän ei vastustanut teitä.

Kehotus kärsivällisyyteen

⁷ Olkaa siis kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, viljelijä odottaa maan kallista hedelmää ja on kärsivällinen, kunnes maa saa varhaisen sateen ja myöhäissateen.

⁸ Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulo on lähellä.

⁹ Älkää huokailko, veljet, toisianne vastaan, ettei teitä tuomittaisi. Katso, tuomari seisoo ovella.

¹⁰ Ottakaa, veljet, pahan kestämisen ja kärsivällisyyden esikuvaksi profeetat, jotka ovat puhuneet Herran nimessä.

¹¹ Katso, ylistämme autuaiksi niitä, jotka ovat kestäneet. Jobin kärsivällisyyden te olette kuulleet, ja Herran lopun olette nähneet. Sillä Herra on hyvin laupias ja armollinen.

Tarpeeton vannoskelu kielletään

¹² Mutta ennen kaikkea, veljeni, älkää vannoko, älkää taivaan kautta älkääkä maan, älkää mitään muutakaan valaa, vaan "on" olkoon teillä "on", ja "ei" olkoon teillä "ei", ettette joutuisi tuomion alle.

Neuvoja eri tilanteisiin

¹³ Jos joku teistä kärsii pahaa, rukoilkoon. Jos joku on iloisella mielellä, laulakoon kiitosta.

¹⁴ Jos joku teistä sairastaa, kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hänen edestään voidellen häntä öljyllä Herran nimessä.

¹⁵ Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen. Jos hän on syntejä tehnyt, ne annetaan hänelle anteeksi.

¹⁶ Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että parantuisitte. Paljon voi vanhurskaan toimellinen rukous.

¹⁷ Elia oli ihminen, samojen kärsimysten alainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi, eikä maan päällä satanut kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.

¹⁸ Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa tuotti hedelmänsä.

¹⁹ Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,

²⁰ tietäkää, että se, joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden.