¹ Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja kulkekaamme kohti täydellisyyttä ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,

² ja oppia kasteista, sekä kättenpäällepanosta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.

³ Niin teemmekin, jos vain Jumala sallii.

⁴ Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valaistut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja tulleet osallisiksi Pyhästä Hengestä

⁵ ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailman voimia,

⁶ ja luopuneet – taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen ristiinnaulitsevat itselleen Jumalan Pojan ja julkisesti häpäisevät häntä.

⁷ Sillä maa, joka imee sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta.

⁸ Mutta maa, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, jonka loppu on se, että se poltetaan.

⁹ Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja on pelastukseksi – vaikka puhummekin näin.

¹⁰ Sillä Jumala ei ole väärä, että hän unohtaisi työnne ja rakkautenne vaivannäön, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja yhä palvelette.

¹¹ Mutta me pyrimme siihen, että jokainen teistä osoittaa samaa intoa säilyttääkseen varman toivon loppuun asti,

¹² ettette olisi laiskoja, vaan että olisitte niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät luvatun.

¹³ Sillä Jumala oli luvannut Aabrahamille vannoen itsensä kautta, koska ei ollut ketään suurempaa, jonka kautta vannoa,

¹⁴ sanoen: "Totisesti, siunaamalla sinut siunaan, ja enentämällä sinut enennän."

¹⁵ Näin Aabraham kärsivällisesti odotettuaan sai, mitä oli luvattu.

¹⁶ Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä.

¹⁷ Sen tähden, kun Jumala tahtoi lupauksen perillisille osoittaa vielä vakuuttavammin, että hänen päätöksensä on muuttumaton, hän vakuutti sen valalla,

¹⁸ että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valehdella, saisimme voimakkaan kehotuksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessä olevasta toivosta.

¹⁹ Se toivo on meille kuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti,

²⁰ jonne Jeesus edeltä juoksijana meidän puolestamme on mennyt tultuaan ylipapiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.