¹ Sen jälkeen Herra valitsi seitsemänkymmentä muuta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja paikkaan, jonne hän aikoi mennä.

² Hän sanoi heille: "Korjattavaa satoa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.

³ Menkää; katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaat susien keskelle.

⁴ Älkää ottako mukaanne kukkaroa, älkää laukkua, älkää sandaaleja, älkääkä tervehtikö ketään tiellä.

⁵ Kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: 'Rauha tälle talolle!'

⁶ Jos siellä on rauhan lapsi, rauhanne on lepäävä hänen päällään, mutta jos ei ole, se palaa teille.

⁷ Pysykää talossa, syökää ja juokaa, mitä heillä on, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Älkää siirtykö talosta taloon.

⁸ Mihin kaupunkiin tulettekin, jossa teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan,

⁹ parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: 'Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.'

¹⁰ Mutta kun tulette kaupunkiin, jossa teitä ei oteta vastaan, menkää sen kaduille ja sanokaa:

¹¹ 'Tomunkin, joka teidän kaupungistanne on tarttunut, pudistamme teille takaisin. Mutta se tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle.'

¹² Sanon teille: Sodoman on oleva sinä päivänä helpompi kuin sen kaupungin.

¹³ Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka teissä ovat tapahtuneet, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhkassa istuen muuttaneet mielensä.

¹⁴ Mutta Tyyron ja Siidonin on oleva tuomiolla helpompi kuin teidän.

¹⁵ Sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan helvettiin sinun on astuttava alas.

¹⁶ Se, joka kuulee teitä, kuulee minua, ja se, joka hylkää teidät, hylkää minut. Mutta se, joka minut hylkää, hylkää hänet, joka on minut lähettänyt."

¹⁷ Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: "Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimessäsi."

¹⁸ Hän sanoi heille: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta kuin salaman.

¹⁹ Katso, olen antanut teille vallan tallata käärmeitä, skorpioneja ja kaikkea vihollisen voimaa, eikä mikään ole teitä vahingoittava.

²⁰ Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa."

Jeesus ylistää opetuslapsiaan autuaiksi

²¹ Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja älykkäiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.

²² Kaikki minun Isäni on uskonut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa."

²³ Hän kääntyi erikseen opetuslapsiinsa ja sanoi: "Autuaat ovat ne silmät, jotka näkevät, mitä te näette.

²⁴ Sillä sanon teille: monet profeetat ja kuninkaat ovat tahtoneet nähdä, mitä te näette, eivätkä ole nähneet, ja kuulla, mitä kuulette, eivätkä ole kuulleet."

Jeesus vastaa lainoppineelle pelastuksesta

²⁵ Katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi koetellen häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tehdä, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

²⁶ Hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Miten luet?"

²⁷ Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi, kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

²⁸ Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit. Tee se, niin olet elävä."

²⁹ Mutta hän tahtoi näyttää olevansa vanhurskas ja sanoi Jeesukselle: "Kuka sitten on lähimmäiseni?"

Laupias samarialainen

³⁰ Jeesus vastasi ja sanoi: "Eräs mies vaelsi Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryövärien käsiin, jotka riisuivat hänet alasti, löivät haavoille ja menivät pois jättäen hänet puolikuolleeksi.

³¹ Eräs pappi sattui kulkemaan sitä tietä, näki hänet ja meni ohi.

³² Samoin myös leeviläinen. Kun hän tuli paikalle ja näki hänet, hän meni ohi.

³³ Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä, tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, hän armahti häntä.

³⁴ Hän meni hänen luokseen, sitoi hänen haavansa, vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään ja vei hänet majataloon ja hoivasi häntä.

³⁵ Seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaaria, antoi majatalon isännälle ja sanoi: 'Hoida häntä, ja mitä sinulta muuta kuluu, sen palatessani sinulle maksan.'

³⁶ Kuka näistä kolmesta mielestäsi osoitti olevansa sen lähimmäinen, joka oli joutunut ryövärien käsiin?"

³⁷ Hän sanoi: "Se, joka osoitti hänelle laupeutta." Jeesus sanoi hänelle: "Mene ja tee sinä samoin."

Jeesus vierailee Martan ja Marian kodissa

³⁸ Heidän vaeltaessaan hän meni erääseen kylään. Eräs nainen, nimeltä Martta, otti hänet kotiinsa.

³⁹ Hänellä oli sisar, nimeltään Maria, joka asettui istumaan Jeesuksen jalkojen juureen ja kuunteli hänen sanaansa.

⁴⁰ Mutta Martta puuhasi monissa palvelustoimissa, tuli ja sanoi: "Herra, etkö sinä välitä siitä, että sisareni on jättänyt minut yksin palvelemaan? Sano siis hänelle, että hän auttaisi minua."

⁴¹ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, monista asioista huolehdit ja hätäilet,

⁴² mutta vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei oteta häneltä pois."