¹ Kun hän oli puhunut kansan kuullen kaikki nämä puheensa, hän meni Kapernaumiin.

² Eräällä sadanpäälliköllä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.

³ Kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen luokseen pyytämään, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.

⁴ Kun nämä saapuivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän,

⁵ sillä hän rakastaa kansaamme ja on rakentanut meille synagogan."

⁶ Jeesus lähti heidän kanssaan. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, sadanpäällikkö lähetti ystäviään sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle.

⁷ Sen tähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan luoksesi, vaan sano sana, niin palvelijani paranee.

⁸ Sillä minut on asetettu esivallan alle, ja minulla on alaisina sotilaita. Kun sanon tälle: 'Mene', hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."

⁹ Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi häntä seuranneen kansan puoleen ja sanoi: "Sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."

¹⁰ Kun lähetetyt palasivat taloon, he tapasivat palvelijan terveenä.

Jeesus herättää lesken pojan kuolleista Nainissa

¹¹ Sen jälkeen tapahtui, että hän vaelsi Nain-nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsi monia hänen opetuslapsistaan sekä suuri kansanjoukko.

¹² Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainoaa poikaa. Äiti oli leski, ja hänen kanssaan oli paljon ihmisiä kaupungista.

¹³ Hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke."

¹⁴ Sitten hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat pysähtyivät. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, sanon sinulle: nouse."

¹⁵ Kuollut nousi istumaan ja alkoi puhua. Ja Jeesus antoi hänet hänen äidilleen.

¹⁶ Heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri Profeetta on noussut keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen."

¹⁷ Tämä puhe levisi hänestä koko Juudeaan ja koko ympäristöön.

Jeesus vastaa Johanneksen lähettiläiden kysymyksiin

¹⁸ Hänen opetuslapsensa ilmoittivat tämän kaiken Johannekselle.

¹⁹ Silloin Johannes kutsui luokseen opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran luo kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai odotammeko toista?"

²⁰ Miehet saapuivat hänen luokseen ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun luoksesi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai odotammeko toista?'"

²¹ Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista, vaivoista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.

²² Hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja ilmoittakaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleita herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.

²³ Autuas on se, joka ei loukkaannu minuun."

²⁴ Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, hän rupesi puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?

²⁵ Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, pehmeisiin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka ovat loistavissa vaatteissa ja elävät ylellisesti, ovat kuningasten parissa.

²⁶ Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.

²⁷ Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini edelläsi, ja hän valmistaa tiesi sinun eteesi.'

²⁸ Sanon teille: ei ole vaimoista syntyneiden joukossa ketään suurempaa kuin Johannes, mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.

²⁹ Kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ottamalla vastaan kasteen Johannekselta.

³⁰ Mutta fariseukset ja lainoppineet hylkäsivät Jumalan tarkoituksen itseään kohtaan eivätkä ottaneet häneltä kastetta.

³¹ Mihin siis vertaan tämän sukukunnan ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?

³² He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Soitimme teille huilua, ettekä karkeloineet; veisasimme itkuvirsiä, ettekä itkeneet.'

³³ Sillä Johannes Kastaja on tullut. Hän ei syö leipää eikä juo viiniä, ja sanotte: 'Hänessä on riivaaja.'

³⁴ Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja sanotte: 'Katso ylensyöjää ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'

³⁵ Viisauden julistavat vanhurskaaksi kaikki Viisauden lapset."

Syntiä tehnyt nainen voitelee Jeesuksen jalat

³⁶ Niin eräs fariseuksista pyysi häntä syömään kanssaan. Hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.

³⁷ Katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka oli syntinen; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, hän toi mukanaan alabasteripullon,

³⁸ asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojaan kyynelillään, kuivasi ne päänsä hiuksilla, suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.

³⁹ Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, näki sen, ajatteli hän mielessään: "Jos tämä olisi profeetta, hän tietäisi, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."

⁴⁰ Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanottavaa sinulle." Hän lausui: "Opettaja, sano." –

⁴¹ "Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaaria, toinen viisikymmentä.

⁴² Kun heillä ei ollut, millä maksaa, hän antoi molemmille velan anteeksi. Sano, kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"

⁴³ Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi." Hän sanoi hänelle: "Oikein ratkaisit."

⁴⁴ Naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Tulin sinun taloosi, et antanut vettä jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.

⁴⁵ Sinä et antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta jalkojani siitä asti, kun tulin sisään.

⁴⁶ Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta tämä voiteli hajuvoiteella jalkani.

⁴⁷ Sen tähden sanon sinulle: tämän monet synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon, mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."

⁴⁸ Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut."

⁴⁹ Ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessään: "Kuka tämä on, joka synnitkin antaa anteeksi?"

⁵⁰ Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut, mene rauhaan."