¹ Mutta viikon ensimmäisenä päivänä he ja eräitä muita naisia tuli hyvin varhain haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.

² He huomasivat kiven vieritetyksi pois haudalta.

³ He menivät sisälle, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

⁴ Tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.

⁵ He pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan. Miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta?

⁶ Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,

⁷ sanoen: 'Ihmisen Poika pitää antaa syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulita ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.'"

⁸ He muistivat hänen sanansa.

⁹ Ja he palasivat haudalta ja ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille.

¹⁰ Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, sekä muut naiset heidän kanssaan.

¹¹ Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.

¹² Mutta Pietari nousi, juoksi haudalle ja kun hän kurkisti sisään, hän näki siellä olevan ainoastaan käärinliinat. Hän meni pois ihmetellen mielessään, mitä oli tapahtunut.

Jeesus ilmestyy Emmauksen tiellä kahdelle opetuslapselle

¹³ Katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen stadionin päässä Jerusalemista.

¹⁴ He keskustelivat kaikesta tästä, mitä oli tapahtunut.

¹⁵ Heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja liittyi kulkemaan heidän kanssaan.

¹⁶ Mutta heidän silmänsä olivat estetyt, niin etteivät he tunteneet häntä.

¹⁷ Hän sanoi heille: "Mistä te kävellessänne puhutte keskenänne ja miksi olette murheellisia?"

¹⁸ Toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

¹⁹ Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,

²⁰ kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.

²¹ Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kun nämä tapahtuivat.

²² Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He menivät aamulla varhain haudalle

²³ eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.

²⁴ Muutamat niistä, jotka olivat kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet, mutta häntä he eivät nähneet."

²⁵ Hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaiken sen, minkä profeetat ovat puhuneet!

²⁶ Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja menemän kirkkauteensa?"

²⁷ Hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa Kirjoituksissa sanottu.

²⁸ Kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli kulkevinaan edemmäksi.

²⁹ Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää luoksemme, sillä on jo ilta ja päivä on jo laskenut." Hän meni sisään ja jäi heidän luokseen.

³⁰ Tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

³¹ Heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet, ja hän katosi heidän näkyvistään.

³² He sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset?"

³³ He nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan.

³⁴ He sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille."

³⁵ He kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat tunteneet hänet, kun hän mursi leivän.

Jeesus ilmestyy apostoleilleen Jerusalemissa

³⁶ Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

³⁷ Heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.

³⁸ Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia sydämiinne?

³⁹ Katsokaa käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse [tässä] olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan."

⁴⁰ Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

⁴¹ Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, hän sanoi heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"

⁴² He antoivat hänelle palan paistettua kalaa.

⁴³ Hän otti sen ja söi heidän nähtensä.

⁴⁴ Hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, jotka puhuin teille ollessani vielä kanssanne, että kaiken pitää käydä toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen Laissa ja Profeetoissa ja Psalmeissa."

⁴⁵ Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset.

⁴⁶ Hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, ja näin Kristuksen piti kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista,

⁴⁷ ja että mielenmuutosta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille alkaen Jerusalemista.

⁴⁸ Te olette tämän todistajat.

⁴⁹ Katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut. Mutta te pysykää tässä kaupungissa, Jerusalemissa, kunnes päällenne puetaan voima korkeudesta."

Jeesus otetaan ylös taivaaseen

⁵⁰ Hän vei heidät pois, ulkopuolelle Betaniaan asti, nosti kätensä ja siunasi heidät.

⁵¹ Tapahtui, että hän siunatessaan heitä loittoni heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.

⁵² He kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.

⁵³ He olivat alati pyhäkössä kiittäen ja ylistäen Jumalaa. Aamen.